Kiertotalousalueet ovat nykyajan yhteiskunnalle oleellinen palvelu, joka indikoi siirtymistä kohti kestävämpää ja hiilineutraalimpaa tulevaisuutta. Yksi kiertotalouskeskittymä voi hyödyttää laajaa aluetta, joten kiertotalouden huomioiminen jo maakuntakaavan tasolla on tärkeää. Kiertotalouden toimivuutta voidaan parantaa useilla kaavatasoilla kiinnittämällä huomiota prosessin eri vaiheisiin. Aluekehityksen vaihtoehtoja on monia, joten kiertotalousalueen kaavoitukseen ja suunnitteluun on hyvä käyttää aikaa, jotta tuloksena olisi toimivan kiertotalouden keskus.

Oulun uusi kiertotalousalue Välimaa on monelle toimijalle suunniteltu laaja alue. Yleiskaavan ej-merkintä mahdollistaa monipuoliset kiertotalouden toimenpiteet ja vastaava kaavamerkintä onkin Oulun alueella vain Ruskon jätekeskuksen alueella ja Välimaalla. Välimaa on esimerkki alueesta, jonka suunnittelussa on pyritty siihen, että kaavoitus mahdollistaa monia kiertotalouteen tarvittavia ratkaisuja. Välimaa voikin toimia esimerkkinä kiertotalousalueen onnistuneesta kaavaprosessista, sillä alueella on otettu jo suunnitteluvaiheessa huomioon useita mahdollisia haastekohtia.

Vaihe 0. Tarpeen tunnistaminen
Kiertotalousalueen suunnittelu lähtee liikkeelle tarpeen tunnistamisesta. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhtenä teemana olivat seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet, joten kaavaa laadittaessa tunnistettiin tarve uudelle materiaalikeskukselle.

Vaihe 1. Ensimmäiset selvitykset v. 2014
Kun Oulun seudulla todettiin tarve uudelle materiaalikeskukselle, ryhdyttiin selvittämään sille sopivaa aluetta. Asiantuntijaselvitykseen otettiin mukaan 12 vaihtoehtoista sijaintia. Selvitys valmistui vuonna 2014 ja mahdollisiksi sijoituspaikoiksi valikoituivat Välimaa, Saviharju ja Punaisenladonkangas.

Vaihe 2. Maakuntakaavoitus käsi kädessä selvitysten kanssa
Vuonna 2015 ehdotusten joukosta valittiin Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa sijoittumispaikaksi Välimaa.

Vaihe 3. Yleiskaava laaditaan samanaikaisesti muiden selvitysten kanssa
Yleiskaavaa laadittiin selvitysten kanssa samanaikaisesti ja Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksessa oli nähtävillä em. selvityksen vaihtoehtoiset sijainnit. Yleiskaavaehdotukseen tarkennettiin materiaalikeskuksen sijainniksi Välimaa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen mukaisesti. Välimaan valintaan vaikutti mm. sen sijainti kaukana asutuskeskuksista.

Vaihe 4. Uuden Oulun yleiskaavan hyväksyminen mahdollistaa toiminnan!
Vuonna 2016 Välimaa merkitään Uuden Oulun yleiskaavaan merkinnällä ej – jätteenkäsittelyalue. Toinen samalla merkinnällä merkitty alue on Rusko. Kaava toimii toiminnan mahdollistajana ja turvaa alueen toimintaedellytysten säilymisen. Yleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa 18.4.2016.

Vaihe 5. Maakuntakaavan hyväksyminen v. 2016
2. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa loppuvuodesta 2016. Sitä ennen ehdotus oli ollut nähtävillä. Prosessi koettiin onnistuneeksi, sillä Uuden Oulun yleiskaavaa ja toista vaihemaakuntakaavaa voitiin laatia rinnakkain.

Vaihe 6. Asemakaavoitusta ei tehdä – Miksi?

”Kiertotalousalueita koskevien kaavojen ohjauksessa tulisi hakea mahdollisimman optimaalista tasoa; kaavan tulee olla riittävän joustava, jotta se mahdollistaa alueen kehittymisen pitkälle tulevaisuuteen liiketoimintakonseptien ja ympäristön muutoksista huolimatta, mutta samalla kaavan on ohjattava alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteutusta, jotta voidaan riittävästi varmistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden täyttyminen.”
– Seudullisesti merkittävien bio- ja kiertotalousalueiden kehittäminen ja kaavoitus, 2018

Yleiskaavatason on koettu olevan riittävä kaavoituksen taso Välimaan kiertotalousalueelle. Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa, sillä toimijoiden määrää ja toimintoja ei pystytä etukäteen tunnistamaan asemakaavan edellyttämällä tavalla. Raskaiden asemakaavoitusprosessien sijaan alueelle on laadittu yleissuunnitelma, jonka avulla kaavakartan-tyylistä kokonaisuuden hallinnointia on mahdollista toteuttaa. Kaavoituksen jättäminen yleiskaavan tasolle antaa vapaammat mahdollisuudet muuttaa ja kehittää aluetta toimijoiden tarpeiden pohjalta ja esimerkiksi räätälöidä toimialueiden kokoa sopivaksi.

Vaihe 7. Yleissuunnitelma yhdessä toimijoiden kanssa
Asemakaavan sijaan vuonna 2018 laadittiin alustava yleissuunnitelma yhteistyössä Välimaan toimijoiden kanssa. Alueita suunniteltiin yhdessä ja suunnitelmassa otettiin huomioon mm. alueen infra, vesienhallinta ja rakennettavuus. Yleissuunnitelmaa tarkennettiin vuonna 2019.

Vaihe 8. CircVol-hankkeen toimet tukevat alueen rakentumista

Vuonna 2019 Välimaalle laadittiin tarvittavat rakennussuunnitelmat, jotka varmistavat alueen toimivuuden. Samana vuonna myös CircVol-hankkeessa edistettiin kiertotalousalueen rakentumista usein eri tavoin. Hankkeen puitteissa esimerkiksi:

–        laadittiin alueelle markkinointimateriaalia, esittelyvideo ja nettisivut

–        suunniteltiin alueen vedenlaadun hallintaa pilottimuotoisella vesiensuojelurakenteella

–        osallistettiin Välimaan vaikutusalueen asukkaita ja toimijoita työpajassa, jossa keskusteltiin alueen rakentumisesta ja kuultiin asukkaiden huolia

–        perustettiin hankkeen kasvatuskokeiden pilottialue yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa

Vaihe 9. Infran rakentaminen päättyy, mutta aluekehitys jatkuu
Vuoden 2020 aikana alueen tieinfran ensimmäinen vaihe valmistuu ja toimijat voivat aloittaa alueidensa rakentamisen. Tämä ei kuitenkaan merkitse loppua alueen kehittymiselle. CircVol-hanke on laittanut alulle monta kehitysuraa, joilla alueen toimijoiden toivotaan jatkavan muun muassa yhteistyöllä paikallisten osallistamisen, keskinäisen vuoropuhelun, alueen kehittämisen ja innovatiivisten ratkaisujen parissa.

Kuva: Oulun Välimaan kiertotalousalueen havainnekuva

Välimaan viisi valttia

Oulun kaupunki on vaikuttanut aktiivisesti Välimaan kehitykseen. Välimaan toimivuutta kiertotalousalueena on tarkasteltu monessa vaiheessa ennen toiminnan aloittamista, mikä on antanut alueelle lähtötilanteeseen monta valttikorttia. Näistä viisi tärkeintä ovat:

–        Sijainti hyvien yhteyksien varrella

Sijaintinsa puolesta Välimaa palvelee Oulun seutua laajempaakin aluetta. Alueella on entisen Kiimingin kunnan osittain suljettu kaatopaikka, joten kyseessä ei ole neitseellinen alue.

–        Alueen suuri koko ja laajentumismahdollisuudet

Suunnitelmissa toiminnalle on varattu riittävän isoja alueita. Alueen maanomistaja on Oulun kaupunki, joka luovuttaa toimijoille tontteja ensin aluevarauksella ja lopullisesti myymällä. Alueiden koko on räätälöitävissä.

–        Vesienhallinta

Alueen kehityksessä on huomioitu vesiasiat monella tapaa. Alueella muodostuvat jätevedet ohjataan jätevesiviemäriin ja hulevesien parempaa laatua pilotoidaan vesiensuojelurakenteella.

–        Kustannuksien jakaminen

Kaupunki tukee alueen rakentumista ja rakennuttaa alueelle perustoimintoihin tarvittavan infran. Toimijoiden etuja ovat mm. rakennuskustannuksien jakaminen.

–        Luvitus alueella

Lähellä ei sijaitse suuria asutuskeskuksia tai erityisen arvokkaita luontotyyppejä. Toimijakohtaiset ympäristöluvat mahdollistavat yksityiskohtaisemmat YVA-hakemukset.

Kirjoittajana projektipäällikkö Venla Honkala, Oulun kaupunki, CircVol-hanke, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

Lähteet: Tekstissä on hyödynnetty MAL-verkoston / Tampereen seudun kuntayhtymän raporttia Seudullisesti merkittävien bio- ja kiertotalousalueiden kehittäminen ja kaavoitus, julkaistu 3.4.2018.

Välimaasta voi lukea lisää kiertotalousalueen nettisivuilta: www.ouka.fi/oulu/valimaa/