Artikkelit

Sivuvirroista liiketoimintaa? – Avoimella tiedolla ja yhteistyöllä kestäviä ratkaisuja

Tänä vuonna on julkaistu Helsingin kaupunkistrategian kierto- ja jakamistalouden tiekartta, ja sen tarkoitus on ohjata kaupunkitason suunnittelua, rakentamista, hankintoja ja materiaalikiertoa kiertotalouden mukaisesti, niin että ylijäämämateriaalit saataisiin kestävään kiertoon eikä jätettä syntyisi. Tiekartassa yhtenä toimenpiteenä esiintyy toimintamallin luominen bio-ja kiertotalousyritysten ekosysteemin vahvistamiseksi. Tätä tavoitetta kaupungin CircVol –hankkeessa sivutaan, ja toimintamallin kehittäminen onkin jo hyvässä vauhdissa. Kaupunki on askeleen lähempänä Hiilineutraali Helsinki 2035-tavoitetta.

Biokiertotalouden vahvistamisella on myös sosioekonomisia seurauksia, kuten biomassan käyttökohteiden keskeinen taloudellinen kilpailu ja uudet työpaikat. Uusien taitojen ja innovaatioiden tarve kasvaa samalla kun biokiertotalous kaupungissa ja laajemmin yhteiskunnassa vahvistuu. Suomen biotalousstrategian tarkoituksena on ollut nostaa biotalouden kapasiteettia markkinataloudessa ja sen seurauksena muodostaa jopa 100 000 uutta työpaikkaa (TEM 2019).

Helsingin kaupungin CircVol –hankkeessa suurivolyymiset teollisuuden biojätteet pääsivät suurennuslasin alle pyrkimyksenä edistää lähialueiden sivuvirtojen hyödyntämistä kestävästi sekä avata käyttökohteita ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tiekartan painopisteinä näyttäytyvät viherjätteet, hankinnat, rakentaminen ja kierto- ja jakamistalouden liiketoimintamahdollisuudet. CircVol tukee vahvasti painopisteiden toteutumista, kuten liiketoimintamahdollisuuksien avaamista. Hankkeessa painottuu lähempi tarkastelu myös viherjätteiden kiertävälle käsittelylle, viherrakentamiselle ja yleisten alueiden kunnossapidolle uusiutuvia ja kierrätettyjä materiaaleja hyödyntäen.

Yhteistyön voimaa ei projektissa voida tarpeeksi korostaa. Kestävän kaupungin vision toteutus vaatii laajaa yhteistyötä, parempaa resurssien optimointia ja uusien liiketoimintapotentiaalien muodostamisesta. Tiedon läpinäkyvyys ja erilaiset digitaaliset data- ja keräysalustat saavat tässä merkittävän roolin. Digitaaliset alustat voivatkin toimia ymmärryksen lisääjinä ja kiertotalousmallien ajureina paikallisella, kansallisella ja globaalillakin tasolla. Bio- ja kiertotaloudessa hyvinkin erilaiset teollisuuden alat ja paikalliset toimijat voivat kohdata toisensa alustojen avulla. Sivuvirtojen ohjaaminen kestävään – ns. kaskadiperiaatteen – mukaiseen kertautuvaan käyttöön edellyttää tiedon läpinäkyvyyttä.

 CircVol -hankkeen tuloksia Helsingin kaupungilla – Story Map karttasovellus

Kaupungin biomassakartoituksen tuloksena on pääosin Luonnonvarakeskuksen Biomassa-Atlaksen ja YLVA-tietokannan tietoihin perustuva raportti syntyneistä laitoskohtaisista biomassoista Helsingin seudulla, joita voi tarkastella avoimessa, tarkennettavassa Story Map – karttasovelluksessa. Sen myötä voidaan tarjota kiertotalousyrityksille avointa tietoa sivuvirtojen syntypaikoista ja määristä. Erinomaista on se, että karttasovellus tuo läpinäkyvyyttä toimijoihin materiaalivirtojen lähteissä ja käsittelijöissä konkreettisesti, kommentoi Jaakko Pajunen Lassila & Tikanojalta.

Biomassoja syntyi kartoituksessa yli 460 000 tonnia, joista ylivoimaisesti suurin virta muodostui puupohjaisista massoista (155 000t). Jätevesilietteet (67 000t) ja metsäsivuvirrat (58 000t) muodostivat seuraavaksi suurimmat virrat. Myös kotieläinten lantaa muodostui määrällisesti huomattavasti, josta 67% oli hevosten ja ponien lantaa. Muita pienempiä kartoitettuja jakeita olivat peltokasvien sivuvirrat, kotitalouksien ja elintarviketeollisuuden biojätteet, puutarhajäte, eläinperäinen sivutuote ja rasvat/öljyt.

 

Kartoitusalueen suunnittelua ei ole sidottu valmiisiin teknologisiin ratkaisuihin, vaan kaupunki voi toimia alustana ja kumppanina yritysten teknologisissa tai muissa pilotoinneissa ja kaupallistamisessa kestävän kaupunkisuunnittelun ohella. Kartoitus auttaa ymmärtämään eri toimijoiden roolia ja dynamiikkaa, jatkaa Pajunen.

Liiketoiminnan mahdollisuuksia sivuvirroille on useita kehittyneiden teknologioiden ja innovaatioiden myötä, kuten biokaasun tai maanparannusaineen tuotantoon perustuvat laitokset, jotka perustuvat kiertomateriaalien energiapanosten käyttöönottoon.

Biomassakartoituksen rajautuessa Helsingin seudulle hankkeen tavoitteen mukaisesti, tulee huomioida liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen myös alueen ulkopuolelta, koska tämän kaltainen rajaus on – luonnollisesti – keinotekoinen. Kartoituksen laajentaminen onnistuisi vaivattomasti, varsinkin kun keinot ovat jo olemassa.

Koronakriisin pohjalta on mahdollista nousta yhteisvoimin biokiertotalouden ajureiden avulla, ja vauhdittaa ilmaston kannalta väistämätöntä siirtymää lineaarisesti taloudesta kohti kiertävää talousmallia, jossa toisen jäte on toisen raaka-aine.

Kirjoittajana Jenna Inkinen, projektiassistentti, Helsingin kaupunki