• Taimi multapaakussa pideltynä käsissä
  • työmaakoneita työmaalla
  • kaivukone kaivuualueella
Uudenmaan liiton, 6aika-ohjelman, vipuvoimaa EU:lta sekäEU-lippulogot

KAUPUNKI KESTÄVÄLLÄ MAALLA

Hyödyntämällä paremmin maamassoja, kuten savimaita, kiviaineksia ja teollisuuden sivutuotteita säästämme maapallon ehtyviä luonnonvaroja myös tuleville sukupolville.

CircVol 2
2021 –2022

  • KESTÄVÄÄ MAARAKENTAMISTA

    CircVol-hankkeilla haetaan uusia ratkaisuja maamassojen ja teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen infra- ja maarakentamisessa.

  • KIERTOTALOUDEN MUKAISTA LIIKETOIMINTAA

    Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine. Hankkeilla vauhditetaan kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ja tuetaan käännettä lineaarisesta arvoketjuajattelusta kiertävään malliin.

  • MUKAAN KAUPUNKIEN INFRA-HANKKEISIIN

    Uusioaineiden käyttö maarakentamisessa on tehokas tapa vähentää ympäristön kuormitusta. Hankkeessa viedään eteenpäin kestävän maarakentamisen teemaa kaupungeissa ja avataan yrityksille mahdollisuus päästä mukaan infrarakentamisen projekteihin.

UUTTA LIIKETOIMINTAA KIERTOTALOUDESTA

BLOGI

Happamien sulfaattimaiden etäwebinaari 7.9.2020 ja maastotyöpaja 9.9.2020

Varsinais-Suomen liitto järjestää Turussa keskiviikkona 9.9.2020…

Biokaasut tulevaisuuden kiertotaloudessa 12.10.2020

CircVol-hankkeen järjestämä tapahtuma 12.10.2020 yhteistyössä…

Vihreä kaupunki ja kiertotalous-tapahtuma 1.9.2020

CircVol-hankkeen järjestämä webinaari 1.9.2020 yhteistyössä…

Biohiili hulevesien puhdistuksessa 16.9.2020!

CircVol-hanke järjestää syksyllä tilaisuuden Biohiili hulevesien…

TAPAHTUMAT

4.11.2020 Ruoppausmassojen hyödyntämisen webinaari 2.-4.11.2020 World Bio Markets (Amsterdam) 19.11.2020 CircVol loppuseminaari 27.-28.10.2020 The SHIFT Sustainable business festival 23.10.2020 MARA- ja Matti-koulutukset (SYKE) 20.10.2020 Rahoitusinfo -webinaari 19.10.2020 Kiertotalouden suurivolyymiset mahdollisuudet (webinaari) 18.10.2020 asti: Ideakilpailu: CircVol – suurivoluumisten sivuvirtojen digitaaliset ratkaisut ja niiden kehittäminen 12.10.2020 Biokaasut tulevaisuuden kiertotaloudessa (Helsinki) 6.-7.10.2020 Jätehuoltopäivät (Oulu) 28.9.2020 Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen -koulutustilaisuus 16.9.2020 Biohiili hulavesien suodattamisessa (Oulu) 9.9.2020 Happamat sulfaattimaat- maastotyöpaja Turussa 5.9.2020 Välimaan avoimet ovet Oulussa: Tutustumistilaisuus alueeseen 1.9.2020 Vihreä kaupunki ja kiertotalous- tilaisuus 5.5.2020 CircVol Biokaasutilaisuus 12.8.2020 Webinaari kierrätyslannoitteista 2.6.2020 CircVol: Maarakentamisen päästölaskennan - webinaari 27.5.2020: 3C "Construction materials and solutions"- klusterin webinaari 12.5.2020 Kiertotaloutta edistämässä 6Aika-kaupungeissa -webinaari 28.1.2020 Betonimurskeen hyödyntäminen -koulutus 11.12.2019 Helsingin seudun biovirroista kiertotalouden liiketoimintaa 14.11.2019 Yhdessä kiertotalouden kärkeen - Oulun seudun sivuvirrat ja maamassat käyttöön 17.10.2019 Oulu: Biokaasu ajoneuvoissa, teollisuuden prosesseissa ja energian tuotannossa 19.9.2019 UUMA: Uusiorakentamisen vuosiseminaari 14.-15.5.2019 Oulu Industry Summit 7.5.2019 TURKU: Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa 7.12.2020 Hyperspektreihin ja droneihin perustuvien mittaustekniikoiden soveltuvuus ylijäämämaiden kiertotalouden edistämisessä 28.10.2020 Virtuaalinen benchmarking-tilaisuus kotimaisiin kiertotalouskohteisiin: VTT Bioruukki & Verte Oy Eco3 26.4.2022 Maalle läjitettyjen ruoppausmassojen ympäristövaikutusten hallinta -webinaari

Hankkeen julkaisut

CircVol tulosesite

Kaivettujen maa-ainesten tutkimusmenetelmiä: Case Turun täyttömaiden lyijypitoisuus

Selvitys kansainvälisistä käytännöistä ruoppausmassojen hallinnassa ja hyödyntämisessä

Maamassojen tilavuuksien mittaamiseen uusia menetelmiä – maan pinnalta ilmaan

CircVol - Alueellinen biomassakartoitus

CircVol-hankkeen kansallinen verkosto

Varsinais‐Suomen alueen kallioainekset kiertotaloudessa

Happamat sulfaattimaat kiertotaloushankkeissa: Case Välimaa ja Matalahti

Julkinen toimijuus teollisissa kiertotalousekosysteemeissä

MARA-asetuksen ja soveltamisohjeen kehittämistarpeita

Suositus Helsingin kaupungin toimintamalliksi kiertotalouden vahvistamiseksi

Ruoppausmassojen stabiloinnin kenttäkoe Naantalin Matalahdella

Kaasukäyttöisen ajoneuvonkaluston hankinta- ja muunnosmahdollisuudet

Kaivettujen maiden hyötykäytön edistäminen – CircVol-projektin Turun tapauskohteet Heikkilä ja Lauttaranta

Kenttäanalysaattoreihin ja drooneihin perustuvilla mittaustekniikoilla voidaan edistää ylijäämämaiden kiertotaloutta

Non-food-kasvit ja kierrätysmateriaalit maisemoinnissa – kasvatuskokeilut Oulussa

CircVol mediassa

Linkki esityksiin ja muihin hankkeen materiaaleihin

CIRCVOL-HANKETTA TEHDÄÄN YHDESSÄ YRITYSTEN, KORKEAKOULUJEN, TUTKIMUSORGANISAATIOIDEN JA JULKISEN SEKTORIN KANSSA.

KEHITTÄMISKOHTEET

SAVIMAAT JA RUOPPAUSMASSAT - stabilointi uudeksi maa-alueeksi

Turun Lauttarannasta tehdään asuinrakentamiseen sopiva alue. Alue on esirakentamisen osalta ympäristölupavaiheessa. Esirakentaminen sisältää meren puoleisen penkereen rakentamisen, proomuväylän ruoppaamisen, vesialueen täyttämisen sekä ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden hyötykäytön. Stabiloinnin sideaineena tullaan käyttämään sekä kaupallisia että niin kutsuttuja uusiosideaineita, joita ovat muun muassa voimalaitostuhkat ja jätekipsi. Stabilointireseptejä testataan myös savimaiden stabilointiin.

Mukaan haetaan yrityksiä, joilla on ruoppausmassojen stabilointiin liittyvää osaamista ja/tai stabilointiin sopivia sivuvirtoja kuten tuhkaa tai kipsiä.

Toimijaverkoston kokoaminen ja tiedon kerääminen on aloitettu elokuussa 2018, laboratoriotestit tammikuussa 2019 ja kenttäkoe on tarkoitus aloittaa kesällä 2019.

Ota yhteyttä: Reeta Huhtinen, reeta.huhtinen@turkubusinessregion.com

HIEDANRANTA - nollakuituhaaste

Tampereella CircVol-hanke kohdistuu Hiedanrannan tulevaan kaupunginosaan, jossa pyritään löytämään ratkaisuja alueen nollakuidun käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Tavoitteena on löytää hyödyntämisvaihtoehtoja Näsijärven pohjassa olevan nollakuidun (n. 1,5milj. m3) käsittelyyn tavalla, joka on liiketoiminnallisesti houkuttelevaa sekä Hiedanrannan kehittämisperiaatteiden ja ympäristöarvojen mukaista. Hankkeeseen osallistuvat Tampereen yliopistolta tuotantotalouden, ympäristötekniikan ja kaupunkisuunnittelun yksiköt. Yhdessä yksiköt tuovat hankkeeseen liiketoiminnallistamis-, prosessi- ja päätöksenteko-osaamista tavoitteenaan tukea Tampereen kaupunkia nollakuituhaasteen ratkaisussa.

Ota yhteyttä: Jarmo Uusikartano, jarmo.uusikartano@tuni.fi

KASVATUSKOKEILUT - nonfood-kasvit ja kierrätysmateriaalit maisemoinnissa

Oulussa Välimaan kiertotalousalueella sijaitsevalla entisellä kaatopaikka-alueella toteutetaan nonfood-kasvien kasvatuskokeilu erilaisia kierrätysmateriaaleja kasvualustassa hyödyntäen. Kokeilussa selvitetään metsäteollisuuden sivuvirran, infrarakentamisen yhteydessä syntyvän maamassan, rakeistetun tuhkan ja biokaasulaitoksen mädätteen käyttöä seoksena kasvatusalustassa.

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä, joilla on maanparannuskäyttöön soveltuvia sivuvirtoja, palveluja tai tuotteita maisemointiin, nonfood-kasveihin, biomassan tuotantoon tai käyttöön.

Ensimmäiset kasvatuskokeilut aloitettiin touko-kesäkuussa 2019, ja niitä seurataan hankkeen toiminnan ajan.

Lisää kokeilualustoja suunnitellaan Ouluun toukokuussa 2020.

Ota yhteyttä: Venla Honkala, venla.honkala@ouka.fi  tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

HYPERSPEKTRIKUVANTAMINEN - maamassojen ja haitta-aineiden tunnistaminen

Suomessa pilaantuneita maamassoja kaivetaan esille alueilta, jotka ovat aiemmin toimineet mm. polttonesteiden jakelu- tai varastointiasemina, moottoriajoneuvojen huolto- tai korjauspaikkoina tai teollisuuden käytössä. Tyypillisesti näissä maamassoissa on haitta-aineina raskasmetalleja, öljyjä, PAH- tai BTEX-yhdisteitä.

Pilotissa selvitetään hyperspektrikuvaustekniikan käyttömahdollisuuksia erityisesti haitta-aineiden tunnistamiseksi. Hyperspektreihin perustuvia mittalaiteita testataan tunnistamisessa laboratorio- ja maasto-olosuhteissa sekä droneen kiinnitettynä. Menetelmää testataan yhdessä muiden analyysimenetelmien kanssa, jotta saadaan lisää tietoa tunnistamisen luotettavuudesta.

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä, joilla on hyperspektrikuvaukseen perustuvia tuotteita tai palveluja, ja haluavat kehittää toimintaansa suurivolyymisten maamassojen laadun seurantaan.

Ota yhteyttä: Mikko Posio mikko.posio@oamk.fi tai Virpi Käyhkö virpi.kayhko@oamk.fi

VESIENSUOJELURAKENTEET - teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen rakentamisessa

Pilotissa suunnitellaan ja rakennetaan mm. hulevesien ravinnepitoisuutta leikkaava vesiensuojelurakenne Välimaalle. Rakenteen toimivuutta ja ravinteiden poistokykyä seurataan vesinäytteiden avulla. Välimaan valumavesien laatua seurataan jatkuvatoimisilla mittalaitteilla sekä vesianalyysein. Analyysivalikoiman suunnittelussa hyödynnetään muilta kiertotalousalueilta koottuja tietoja.

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä ja toimijoita, joilla on osaamista innovatiivisen, kierrätysmateriaaleja hyödyntävän vesiensuojelurakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen alan tutkimustietoa hyödyntäen.

Vesiensuojelurakenne suunnitellaan vuoden 2019 aikana. Vuoden 2020 keväällä rakenne tehdään Välimaalle  ja sen toimivuutta seurataan.

Ota yhteyttä: Venla Honkala, venla.honkala@ouka.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

DIGITAALISET RATKAISUT - avoimet rajapinnat materiaalien koordinoinnissa

Yhtenä maamassojen onnistuneen hallinnan mahdollistajana on uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen kehittäminen, joiden avulla muun muassa maamassojen kysyntä ja tarjonta sekä tehokas uusiokäyttö kohtaisivat tehokkaammin. Samalla myös  kustannustehottoman välivarastoinnin ja pitkien kuljetusten aiheuttamia taloudellisia menetyksiä vähennetään. Joitain työkaluja on Suomessa jo kehitetty, kuten Maapörssi ja Sitran hankkeessaan demoasteelle kehittämä Massainfo, mutta edelleen kaivataan erityisesti helppokäyttöisiä ja useat rajapinnat yhdistäviä ratkaisuja sekä erityisesti syvempää yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden välillä. Hankkeen tarkoitus on löytää uusia tietokantoja, joille voidaan kehittää avoin rajapinta, jota yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi jälkimarkkinoiden alustapalveluiden kehityksessä.

LIIKENTEEN POLTTOAINEET - biometaanin liikenne- ja energiakäytön edistäminen

Oulun ammattikorkeakoulussa rakennetaan testausympäristö, jossa biometaanin käytön vaikutuksia moottoritekniikkaan ja -ohjaukseen sekä päästöihin on mahdollista selvittää.  Kokeellisen testauksen avulla kerätään tietotaitoa ja osaamista monipolttoainekäyttöjen suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä. Biometaanilla toimivien ajoneuvojen ja voimalaitosten hankintaan ja käyttöön liittyvistä tekniikoista, taloudellisuudesta sekä vaikutuksista päästöihin laaditaan pilotissa selvitys ja käsikirja.

Pilottiin toivotaan mukaan mm yrityksiä, joilla on tuotteita tai palveluita biometaanin käyttöön liikenteessä tai energiantuotannossa, tai tuottavat puhdistettua biometaania.

Selvitys biometaanin käytön edistämiseksi valmistuu vuonna 2019 ja käsikirja vuonna 2020. Testausympäristön koeajot biometaanilla ovat käynnistyneet helmikuussa 2019.

Ota yhteyttä: Ritva Imppola, ritva.imppola@oamk.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

HELSINKI - teollisen mittakaavan liiketoimintaa biologisista sivuvirroista

Helsingissä kehittämiskohteena ovat bio- ja kiertotalousyrityksille suunnatut palvelut sekä kaupunkisuunnittelun mahdollistamat alustat yritysten toiminnalle. Tavoitteena on luoda edellytyksiä teollisille ja urbaaneille symbiooseille, joissa toisen jäte on toisen raaka-ainetta ja toimijat tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa.

Lue lisää: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/yritykset/kilpailukyvyn-kehittaminen/Kehittamistoiminta/circvol/

Ota yhteyttä: Heli Lehtinen, heli.k.lehtinen@hel.fi

YHTEYSTIEDOT

Reeta Huhtinen

Reeta Huhtinen

Turku Science Park Oy
Juha Nummila

Juha Nummila

Forum Virium
Heli Lehtinen

Heli Lehtinen

Helsingin kaupunki
Venla Honkala

Venla Honkala

Oulun kaupunki
Leena Aarikka-Stenroos

Leena Aarikka-Stenroos

Tampereen yliopisto
Anne Nordström

Anne Nordström

Turun ammattikorkeakoulu
Virpi Käyhkö

Virpi Käyhkö

Oulun ammattikorkeakoulu
Jan-Erik Eriksson

Jan-Erik Eriksson

Åbo Akademi
Jaana Jarva

Jaana Jarva

Geologian tutkimuskeskus
Outi Pyy

Outi Pyy

SYKE
Arttu Koskinen

Arttu Koskinen

Varsinais-Suomen liitto

HANKEPARTNERIT