KAUPUNKI KESTÄVÄLLÄ MAALLA

Turun Lauttarannasta tehdään asuinrakentamiseen sopiva alue. Alue on esirakentamisen osalta ympäristölupavaiheessa. Esirakentaminen sisältää meren puoleisen penkereen rakentamisen, proomuväylän ruoppaamisen, vesialueen täyttämisen sekä ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden hyötykäytön. Stabiloinnin sideaineena tullaan käyttämään sekä kaupallisia että niin kutsuttuja uusiosideaineita, joita ovat muun muassa voimalaitostuhkat ja jätekipsi. Stabilointireseptejä testataan myös savimaiden stabilointiin.

Mukaan haetaan yrityksiä, joilla on ruoppausmassojen stabilointiin liittyvää osaamista ja/tai stabilointiin sopivia sivuvirtoja kuten tuhkaa tai kipsiä.

Toimijaverkoston kokoaminen ja tiedon kerääminen on aloitettu elokuussa 2018, laboratoriotestit tammikuussa 2019 ja kenttäkoe on tarkoitus aloittaa kesällä 2019.

Ota yhteyttä: Reeta Huhtinen, reeta.huhtinen@turkubusinessregion.com

Tampereella CircVol-hanke kohdistuu Hiedanrannan tulevaan kaupunginosaan, jossa pyritään löytämään ratkaisuja alueen nollakuidun käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Tavoitteena on löytää hyödyntämisvaihtoehtoja Näsijärven pohjassa olevan nollakuidun (n. 1,5milj. m3) käsittelyyn tavalla, joka on liiketoiminnallisesti houkuttelevaa sekä Hiedanrannan kehittämisperiaatteiden ja ympäristöarvojen mukaista. Hankkeeseen osallistuvat Tampereen yliopistolta tuotantotalouden, ympäristötekniikan ja kaupunkisuunnittelun yksiköt. Yhdessä yksiköt tuovat hankkeeseen liiketoiminnallistamis-, prosessi- ja päätöksenteko-osaamista tavoitteenaan tukea Tampereen kaupunkia nollakuituhaasteen ratkaisussa.

Ota yhteyttä: Jarmo Uusikartano, jarmo.uusikartano@tuni.fi

Oulussa Välimaan kiertotalousalueella sijaitsevalla entisellä kaatopaikka-alueella toteutetaan nonfood-kasvien kasvatuskokeilu erilaisia kierrätysmateriaaleja kasvualustassa hyödyntäen. Kokeilussa selvitetään metsäteollisuuden sivuvirran, infrarakentamisen yhteydessä syntyvän maamassan, rakeistetun tuhkan ja biokaasulaitoksen mädätteen käyttöä seoksena kasvatusalustassa.

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä, joilla on maanparannuskäyttöön soveltuvia sivuvirtoja, palveluja tai tuotteita maisemointiin, nonfood-kasveihin, biomassan tuotantoon tai käyttöön.

Ensimmäiset kasvatuskokeilut aloitettiin touko-kesäkuussa 2019, ja niitä seurataan hankkeen toiminnan ajan.

Lisää kokeilualustoja suunnitellaan Ouluun toukokuussa 2020.

Ota yhteyttä: Venla Honkala, venla.honkala@ouka.fi  tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

Suomessa pilaantuneita maamassoja kaivetaan esille alueilta, jotka ovat aiemmin toimineet mm. polttonesteiden jakelu- tai varastointiasemina, moottoriajoneuvojen huolto- tai korjauspaikkoina tai teollisuuden käytössä. Tyypillisesti näissä maamassoissa on haitta-aineina raskasmetalleja, öljyjä, PAH- tai BTEX-yhdisteitä.

Pilotissa selvitetään hyperspektrikuvaustekniikan käyttömahdollisuuksia erityisesti haitta-aineiden tunnistamiseksi. Hyperspektreihin perustuvia mittalaiteita testataan tunnistamisessa laboratorio- ja maasto-olosuhteissa sekä droneen kiinnitettynä. Menetelmää testataan yhdessä muiden analyysimenetelmien kanssa, jotta saadaan lisää tietoa tunnistamisen luotettavuudesta.

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä, joilla on hyperspektrikuvaukseen perustuvia tuotteita tai palveluja, ja haluavat kehittää toimintaansa suurivolyymisten maamassojen laadun seurantaan.

Ota yhteyttä: Mikko Posio mikko.posio@oamk.fi tai Virpi Käyhkö virpi.kayhko@oamk.fi

Pilotissa suunnitellaan ja rakennetaan mm. hulevesien ravinnepitoisuutta leikkaava vesiensuojelurakenne Välimaalle. Rakenteen toimivuutta ja ravinteiden poistokykyä seurataan vesinäytteiden avulla. Välimaan valumavesien laatua seurataan jatkuvatoimisilla mittalaitteilla sekä vesianalyysein. Analyysivalikoiman suunnittelussa hyödynnetään muilta kiertotalousalueilta koottuja tietoja.

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä ja toimijoita, joilla on osaamista innovatiivisen, kierrätysmateriaaleja hyödyntävän vesiensuojelurakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen alan tutkimustietoa hyödyntäen.

Vesiensuojelurakenne suunnitellaan vuoden 2019 aikana. Vuoden 2020 keväällä rakenne tehdään Välimaalle  ja sen toimivuutta seurataan.

Ota yhteyttä: Venla Honkala, venla.honkala@ouka.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

Yhtenä maamassojen onnistuneen hallinnan mahdollistajana on uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen kehittäminen, joiden avulla muun muassa maamassojen kysyntä ja tarjonta sekä tehokas uusiokäyttö kohtaisivat tehokkaammin. Samalla myös  kustannustehottoman välivarastoinnin ja pitkien kuljetusten aiheuttamia taloudellisia menetyksiä vähennetään. Joitain työkaluja on Suomessa jo kehitetty, kuten Maapörssi ja Sitran hankkeessaan demoasteelle kehittämä Massainfo, mutta edelleen kaivataan erityisesti helppokäyttöisiä ja useat rajapinnat yhdistäviä ratkaisuja sekä erityisesti syvempää yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden välillä. Hankkeen tarkoitus on löytää uusia tietokantoja, joille voidaan kehittää avoin rajapinta, jota yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi jälkimarkkinoiden alustapalveluiden kehityksessä.

Oulun ammattikorkeakoulussa rakennetaan testausympäristö, jossa biometaanin käytön vaikutuksia moottoritekniikkaan ja -ohjaukseen sekä päästöihin on mahdollista selvittää.  Kokeellisen testauksen avulla kerätään tietotaitoa ja osaamista monipolttoainekäyttöjen suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä. Biometaanilla toimivien ajoneuvojen ja voimalaitosten hankintaan ja käyttöön liittyvistä tekniikoista, taloudellisuudesta sekä vaikutuksista päästöihin laaditaan pilotissa selvitys ja käsikirja.

Pilottiin toivotaan mukaan mm yrityksiä, joilla on tuotteita tai palveluita biometaanin käyttöön liikenteessä tai energiantuotannossa, tai tuottavat puhdistettua biometaania.

Selvitys biometaanin käytön edistämiseksi valmistuu vuonna 2019 ja käsikirja vuonna 2020. Testausympäristön koeajot biometaanilla ovat käynnistyneet helmikuussa 2019.

Ota yhteyttä: Ritva Imppola, ritva.imppola@oamk.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

Helsingissä kehittämiskohteena ovat bio- ja kiertotalousyrityksille suunnatut palvelut sekä kaupunkisuunnittelun mahdollistamat alustat yritysten toiminnalle. Tavoitteena on luoda edellytyksiä teollisille ja urbaaneille symbiooseille, joissa toisen jäte on toisen raaka-ainetta ja toimijat tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa.

Lue lisää: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/yritykset/kilpailukyvyn-kehittaminen/Kehittamistoiminta/circvol/

Ota yhteyttä: Heli Lehtinen, heli.k.lehtinen@hel.fi