Yritysverkoston on yhdessä julkisen puolen toimijoiden kanssa löydettävä yhteinen kieli ja ymmärrys, jotta liiketoimintamallit ja -innovaatiot kehittyvät käytännön toteutuksiksi. Nykyisin resursseja käytetään tuotteiden ja prosessien kehittämiseen, koska yhteys liikevaihdon ja tuloksen kasvuun pystytään todentamaan paremmin kuin liiketoimintamallien kehittämisessä. Kiertotalous muuttaa perinteisen talouskasvun ideologiaa painottaen enemmän ympäristön asettamia vaatimuksia: puhtaampi ilma, vesi ja maa. Kiertotalouden liiketoimintamallien kehittymisessä tarvitaan uudenlaisia sovelluksia ja seurantajärjestelmiä, jotta jätteen määrä vähenee ja säästetään neitseellisiä luonnonvaroja, joiden saatavuutta ei voida taata pitkällä aikavälillä. Elinkaariajattelu ja pidemmälle aikavälille ajoittuvat ratkaisut vaativat muutosta taloudessa, jossa on keskitytty viime vuosikymmenillä yhä enenevissä määrin lyhyempiin tulostarkasteluihin ja just-in-time-ajatteluun.
CircVol-hankkeessa tutkitaan suurivolyymisten massojen hyötykäyttömahdollisuuksia, ja kirjoitus pohjaa Tampereen Lielahdessa esiintyvän nollakuidun liiketoiminnallistamisen vaihtoehtotarkasteluihin. Lielahdessa sijaitsee selluloosateollisuuden tuottamaa nollakuitua Näsijärven pohjassa noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Nollakuitu asettaa tällä hetkellä tiettyjä rajoitteita Lielahden ranta-alueen virkistyskäytölle. Nollakuidun käsittelyratkaisuissa tulee miettiä kestävän kehityksen tekijöitä laaja-alaisesti. Taloudellisten tekijöiden ohella on ratkaisussa huomioitava sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Julkisen ja yksityisen sektorin on yhteistyössä tuotettava tulevien asukkaiden tarpeita ja vaatimuksia vastaava toteutus.
Kuva1: Kestävän kehityksen näkökulmia
Julkisen toimijan omistajan roolissa tulee miettiä, mitä arvostetaan ja mikä tuo lisäarvoa kestävän kehityksen mallissa. Yrityksillä on omat spesifiset osaamisalueensa, mutta on löydettävä keinoja yhdistää niitä jouhevammin toimialarajojen ylitse huomioiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Toimijoiden tulee sitoutua kiertotalouden periaatteisiin omassa toiminnassaan sekä monenvälisessä toimijaverkostossa kehittäen uusia kanavia ja markkinointitapoja. Tuotanto- ja kustannusmallit tarvitsevat tueksi julkisen puolen tukea. Sekä julkinen puoli että yrityspuoli tarvitsee uusia rahoitusmalleja ja muutoksia lainsäädäntöön, joka tukee uusiomateriaalien ja jätteen hyödyntämistä uusissa teknologiaratkaisuissa. Erilaisten hyväksymisprosessien käsittelyajat ja niihin tehdyt reklamaatiot hidastavat ja joissain tapauksissa pysäyttävät uusien liiketoimintamallien kehittymistä. Erilaiset sidosryhmät ja niiden tarpeet tulee huomioida mahdollisimman hyvin jo esiselvitysvaiheessa, jotta tehdyt ehdotukset ja ratkaisumallit ovat toteuttamiskelpoisempia.
Liiketoimintamallien kuvaukset tulee tehdä mahdollisimman monipuolisen ryhmän yhteistyönä, jotta erilaiset kriteerit ja vaihtoehdot tulevat huomioiduksi ja osataan painottaa oikeita tekijöitä ratkaisuja varten. Julkisen ja yksityisen puolen yhteiset hankkeet ja niiden kehitetyt liiketoimintamallit vaativat selkeät tavoitteet. Julkisella puolella erilaiset kestävän kehityksen mallit ja tiekartat tulee osata jalkauttaa yritystoimintaan ja siten saadaan tavoitteille vastinetta. Liiketoimintamallikuvauksessa puretaan nämä toiveet ja tahtotilat konkreettiseksi tekemiseksi: mitä tehdään, missä tehdään, ketkä tekevät, milloin tehdään ja miten tehdään. Tämä tekeminen maksaa, joten kustannusten arvottaminen tuloiksi tulee tehdä pidemmälle aikavälin tarkasteluna. Esimerkiksi nollakuidun käsittelyvaihtoehdon valinnassa on huomioitava tuottoina niin järven virkistyskäyttömahdollisuudet, asuntojen arvonnousu, maksukykyisempi asukaskunta, uudet liiketoimintaratkaisut ja niiden teknologioiden jälleenmyynti, kuin asumisyhteisöjen kehittyminen ja ratkaisut pidemmällä aikavälillä verrattuna alueen rakentamiskustannuksiin (mm. kaavoitus, infraratkaisut, liikenneratkaisut, rakennukset, viherrakentaminen, toimitilarakentaminen).
Liiketoimintamallien kehityksellä verkostomaisemmat toteutusmuodot kehittyvät ja nämä verkostot(ekosysteemit) vaativat tarkempaa ja luotettavampaa tiedonvälitystä eri osapuolien kesken. Tuloksen tekeminen ja hyödyt sekä arvot tulee ymmärtää isommassa mittakaavassa, jotta nähdään ajoissa pintaa syvemmälle. Tulee hallita laaja-alainen yhteistyö, kehittää yhteisiä hallintaprosesseja, kehittää muutoshallinnan menetelmiä ja työkaluja sekä päivittää liiketoimintamalleja kehittyvässä ekosysteemiympäristössä. Globalisaation ja digitalisaation aikakaudella ollaan jo yhteiskunnassa monimutkaisissa verkostomaisissa toiminnoissa ja tehokkuusajattelu on supistanut yritysten vaihtoehtoja. Kriisitilanteissa verkostojen heikkoudet tulevat esille. Kiertotalouden ratkaisuilla pyritään ehkäisemään näitä kriisitilanteita varautumalla vaihtoehtoisiin ratkaisuihin paikallisesti ja globaalisti. Yksilöiden ja yhteisöiden tulee osata jakaa tietoa, oppia uutta, ennakoida, luoda uusia ratkaisuja, sietää epävarmuutta ja oppia ratkaisemaan ristiriitoja yhdessä. Kiertotaloudessa on ymmärrettävä muutoksen välttämättömyys ja tehdyistä ratkaisuista tulee viestiä monipuolisesti, jotta päästään ympäristöämme säästäviin tavoitteisiin.
Teksti ja kuva1: Anne Savola, tutkimusapulainen, Tampereen yliopisto, anne.savola@tuni.fi
Kuva: Istock
