Verkostot vauhdittavat kiertotaloutta

Kiertotalous on yhteistyötä. Kiertotalouden ympärille on perustettu lukuisia hankkeita, verkostoja, yhteisöjä, yhteistyöfoorumeita ja muita yhteistyötä edistäviä rakenteita. Pitääkö verkostoja kuitenkaan aina perustaa, vai syntyvätkö verkostot myös itsestään? Kuten sanottu, kiertotalous on ennen kaikkea yhteistyötä materiaalien tuottajien, tuotteiden ja palveluiden tuottajien, loppukäyttäjien ja tuotteen elinkaaren jälkeisten palvelujen tuottajien kanssa. Kun tämä arvoketju toimii, on verkosto oikeastaan jo syntynyt. Verkoston jäsenet eivät kuitenkaan välttämättä ole toisiinsa yhteydessä aktiivisesti, eikä verkostoa aktiivisesti kehitetä kokonaisuutena, jolloin koko arvoketju voi verkostojen tutkimuskirjallisuuden mukaan kärsiä enemmän markkinoiden muutoksista.

Verkostot tuottavat hyödyllisiä kontakteja jäsenilleen. Kontaktien arvoa ei välttämättä nähdä heti aluksi, mutta uuden tilanteen tullessa eteen, saattaa näennäisesti vähäarvoinen kontakti muuttua tärkeäksi. Siksi 6Aika-ohjelman CircVol-hankkeessa on koottu kansallista verkostoa suurivolyymisten maamassojen ja teollisten sivuvirtojen hyödyntämisestä kiinnostuneille tahoille infra-alalla jo olevien järjestöjen ja foorumeiden lisäksi. Mukana on lukuisten eri toimialojen edustajia sekä julkisia organisaatioita ja korkeakoulujen edustajia. Verkosto koostuu Turussa, Tampereella, Oulussa ja Helsingissä toteuttavissa pilottiprojekteissa mukana olevien yritysten, korkeakoulujen ja julkisten organisaatioiden edustajista. Verkoston edustajia on tuotu yhteen hankkeen tapahtumissa ja uusia webinaareja on suunnitteilla. Tulevissa webinaareissa osallistujat voivat tuoda esiin menestystarinoitaan tai etsiä uusia yhteistyökumppaneita tuleviin projekteihin. Tapahtumissa voi löytää odottamattomia yhteistyökumppaneita, jotka voivat auttaa liiketoiminnan laajentamisessa tai uusille markkinoille siirtymisessä. CircVol-verkosto on kuvattu graafisesti, mikä auttaa lukijaa löytämään projektiinsa oleelliset kehitys- ja toteutustahot. Lisäksi kuvaus auttaa ymmärtämään kuinka laaja toimijajoukko todella painii samojen haasteiden kanssa.

Verkostoja perustetaan laaja-alaisen ja odottamattoman yhteistyön lisäksi myös spesifiseen tarpeeseen. Turun seudulla on lisäksi hiljattain perustettu Circular Materials and Solutions for Construction Cluster, lyhyemmin 3C-klusteri, jonka paikalliset jäsenet pyrkivät kansallisten hyötyjen saavuttamiseen. Erityisasiantuntija Reeta Huhtinen Turku Science Park Oy:stä kertoo: ”Yritysten väliset arvoketjut tulee suunnitella niin, ettei arvokkaita raaka-aineita mene hukkaan missään vaiheessa ja materiaalien uudelleenkäyttö tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Nordkalk Oy:n mukaantulo veturiyrityksenä luo tälle yhteistyölle hyvän pohjan.” Yhteistyö on ollut luontevaa aloittaa kaikille jäsenille yhteisistä haasteista. Toimintaa voidaan laajentaa myöhemmin laaja-alaisempiin projekteihin.

Koronakevään 2020 aikana uuden yhteistyön merkitys on huomattu monilla aloilla. Katsaus kiertotalouden ulkopuolisiin verkostoihin voi auttaa valaisemaan verkostojen yhteistyötä synnyttäviä menestyksen avaimia. Hyvä esimerkki uudesta yhteistyöstä löytyy mm. Turku Science Park Oy:n fasilitoimasta Terveyskampus Turku -verkostosta. Terveyskampus Turku on verkosto, joka tuo yhteen lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan sekä teknologian osaajat Varsinais-Suomessa. ”Yksi verkoston tärkeimmistä tuloksista ovat yhteisesti arvot, joihin kaikki kampuksen jäsenorganisaatiot ovat sitoutuneet.” kertoo Turku Business Regionin HealthTurku-kärkialan asiakkuuspäällikkö Janne Lahtiranta. Yksi näistä arvoista – uusiutumiskyky – on saanut myös konkreettisen ilmiasun Terveyskampuksen tutkimus-, kehitys- ja testauspalvelussa. ”TERTTU”-nimeä kantava palvelu mahdollistaa uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämisen yhteistyössä eri toimialojen ammattilaisten kanssa. Palvelussa nivoutuvat yhteen käytännön hoitotyö, sosiaali-, terveys-, ja teknologia-alojen huippututkimus sekä erilaiset testialustapalvelut, joita alueella tarjotaan mm. lääkekehitykseen, kuvantamiseen ja diagnostiikkaan liittyen. ”Tämän yhdistelemisen lopputuloksena syntyy uutta liiketoimintaa – ja parhaassa tapauksessa myös potilaan hoito paranee.” Lahtiranta jatkaa. Terveyskampus Turku -verkosto on hyvä esimerkki eri toimialojen yhteistyön tuloksena syntyvästä innovaatiotoiminnasta ja uudistumiskyvystä, joka on myös kiertotalouden verkostojen tavoite. Ensisilmäykseltä merkityksettömiä kontakteja ei siis kannata välttää, sillä uudet yhteistyöprojektit voivat olla yllättäviä menestystarinoita.

Kiertotalouden projektit ovat usein haastavia toteuttavaksi yksin, joten kiertotalouden verkostot ovat siltäkin osin perusteltuja. Lisäksi kiertotalous on usein uusien toimintamallien äärellä toimimista. Kun hankalasti hyödynnettäviä materiaaleja pyritään käyttämään esimerkiksi infrarakentamisessa, on projektissa hyvä olla mukana taho, jolla on kokemusta kertaluonteisten projektien läpiviennistä. Usein organisaatioissa syntyy sisäistä kitkaa uusien toimintamallien käyttöönotolle, jota ulkopuolinen taho voi vähentää. Tuorein silmin toimintaa katseleva taho voi sanallistaa yrityksen tarpeita ja rohkaista seuraavien askelten ottamisessa. Verkostoista voi löytää näitä tarpeellisia yhteistyökumppaneita ja projekteissa luotu yhteinen luottamus tekee seuraavista projekteista helpompia. Luottamus on usein asia, jota ei synny ilman riittävää tutustumisjaksoa. Kun verkostojen tilaisuuksissa on jo tutustuttu, on helpompaa ryhtyä käytännön projekteihin. Verkostoituminen herättää tunteita sekä puolesta että vastaan, mutta verkostomaisen liiketoiminnan rakentamisen hyödyt voittavat usein siitä mahdollisesti koituvan vaivannäön.

Kirjoittaja Julius Manninen, asiantuntija, Turku Science Park Oy

Sivuvirroista liiketoimintaa? – Avoimella tiedolla ja yhteistyöllä kestäviä ratkaisuja

Tänä vuonna on julkaistu Helsingin kaupunkistrategian kierto- ja jakamistalouden tiekartta, ja sen tarkoitus on ohjata kaupunkitason suunnittelua, rakentamista, hankintoja ja materiaalikiertoa kiertotalouden mukaisesti, niin että ylijäämämateriaalit saataisiin kestävään kiertoon eikä jätettä syntyisi. Tiekartassa yhtenä toimenpiteenä esiintyy toimintamallin luominen bio-ja kiertotalousyritysten ekosysteemin vahvistamiseksi. Tätä tavoitetta kaupungin CircVol –hankkeessa sivutaan, ja toimintamallin kehittäminen onkin jo hyvässä vauhdissa. Kaupunki on askeleen lähempänä Hiilineutraali Helsinki 2035-tavoitetta.

Biokiertotalouden vahvistamisella on myös sosioekonomisia seurauksia, kuten biomassan käyttökohteiden keskeinen taloudellinen kilpailu ja uudet työpaikat. Uusien taitojen ja innovaatioiden tarve kasvaa samalla kun biokiertotalous kaupungissa ja laajemmin yhteiskunnassa vahvistuu. Suomen biotalousstrategian tarkoituksena on ollut nostaa biotalouden kapasiteettia markkinataloudessa ja sen seurauksena muodostaa jopa 100 000 uutta työpaikkaa (TEM 2019).

Helsingin kaupungin CircVol –hankkeessa suurivolyymiset teollisuuden biojätteet pääsivät suurennuslasin alle pyrkimyksenä edistää lähialueiden sivuvirtojen hyödyntämistä kestävästi sekä avata käyttökohteita ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tiekartan painopisteinä näyttäytyvät viherjätteet, hankinnat, rakentaminen ja kierto- ja jakamistalouden liiketoimintamahdollisuudet. CircVol tukee vahvasti painopisteiden toteutumista, kuten liiketoimintamahdollisuuksien avaamista. Hankkeessa painottuu lähempi tarkastelu myös viherjätteiden kiertävälle käsittelylle, viherrakentamiselle ja yleisten alueiden kunnossapidolle uusiutuvia ja kierrätettyjä materiaaleja hyödyntäen.

Yhteistyön voimaa ei projektissa voida tarpeeksi korostaa. Kestävän kaupungin vision toteutus vaatii laajaa yhteistyötä, parempaa resurssien optimointia ja uusien liiketoimintapotentiaalien muodostamisesta. Tiedon läpinäkyvyys ja erilaiset digitaaliset data- ja keräysalustat saavat tässä merkittävän roolin. Digitaaliset alustat voivatkin toimia ymmärryksen lisääjinä ja kiertotalousmallien ajureina paikallisella, kansallisella ja globaalillakin tasolla. Bio- ja kiertotaloudessa hyvinkin erilaiset teollisuuden alat ja paikalliset toimijat voivat kohdata toisensa alustojen avulla. Sivuvirtojen ohjaaminen kestävään – ns. kaskadiperiaatteen – mukaiseen kertautuvaan käyttöön edellyttää tiedon läpinäkyvyyttä.

 CircVol -hankkeen tuloksia Helsingin kaupungilla – Story Map karttasovellus

Kaupungin biomassakartoituksen tuloksena on pääosin Luonnonvarakeskuksen Biomassa-Atlaksen ja YLVA-tietokannan tietoihin perustuva raportti syntyneistä laitoskohtaisista biomassoista Helsingin seudulla, joita voi tarkastella avoimessa, tarkennettavassa Story Map – karttasovelluksessa. Sen myötä voidaan tarjota kiertotalousyrityksille avointa tietoa sivuvirtojen syntypaikoista ja määristä. Erinomaista on se, että karttasovellus tuo läpinäkyvyyttä toimijoihin materiaalivirtojen lähteissä ja käsittelijöissä konkreettisesti, kommentoi Jaakko Pajunen Lassila & Tikanojalta.

Biomassoja syntyi kartoituksessa yli 460 000 tonnia, joista ylivoimaisesti suurin virta muodostui puupohjaisista massoista (155 000t). Jätevesilietteet (67 000t) ja metsäsivuvirrat (58 000t) muodostivat seuraavaksi suurimmat virrat. Myös kotieläinten lantaa muodostui määrällisesti huomattavasti, josta 67% oli hevosten ja ponien lantaa. Muita pienempiä kartoitettuja jakeita olivat peltokasvien sivuvirrat, kotitalouksien ja elintarviketeollisuuden biojätteet, puutarhajäte, eläinperäinen sivutuote ja rasvat/öljyt.

 

Kartoitusalueen suunnittelua ei ole sidottu valmiisiin teknologisiin ratkaisuihin, vaan kaupunki voi toimia alustana ja kumppanina yritysten teknologisissa tai muissa pilotoinneissa ja kaupallistamisessa kestävän kaupunkisuunnittelun ohella. Kartoitus auttaa ymmärtämään eri toimijoiden roolia ja dynamiikkaa, jatkaa Pajunen.

Liiketoiminnan mahdollisuuksia sivuvirroille on useita kehittyneiden teknologioiden ja innovaatioiden myötä, kuten biokaasun tai maanparannusaineen tuotantoon perustuvat laitokset, jotka perustuvat kiertomateriaalien energiapanosten käyttöönottoon.

Biomassakartoituksen rajautuessa Helsingin seudulle hankkeen tavoitteen mukaisesti, tulee huomioida liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen myös alueen ulkopuolelta, koska tämän kaltainen rajaus on – luonnollisesti – keinotekoinen. Kartoituksen laajentaminen onnistuisi vaivattomasti, varsinkin kun keinot ovat jo olemassa.

Koronakriisin pohjalta on mahdollista nousta yhteisvoimin biokiertotalouden ajureiden avulla, ja vauhdittaa ilmaston kannalta väistämätöntä siirtymää lineaarisesti taloudesta kohti kiertävää talousmallia, jossa toisen jäte on toisen raaka-aine.

Kirjoittajana Jenna Inkinen, projektiassistentti, Helsingin kaupunki

 

Varsinais-Suomen liitto pureutuu CircVol-hankkeessa kuntarajat ylittävään yhteistyöhön ja hyvien käytänteiden jakamiseen

Ratkaisuja maarakentamisen kiertotalouteen

 

Turun seudulla maarakennushankkeiden yhteydessä muodostuu arvion mukaan jopa 400 000 tonnia ylijäämämaita vuodessa (Turun Kiinteistöliikelaitos). Käytännössä ylijäämämaat ovat rakennustyömailta poistettavaa maa- ja kiviainesjätettä, joille ei kuitenkaan syystä tai toisesta löydy jatkokäyttöä, vaikka ne voitaisiinkin usein hyödyntää uusissa rakennushankkeissa. Näiden lisäksi työmailla syntyy monesti myös maarakentamisen uusiomateriaaleja, kuten esimerkiksi rakennusten purkutöissä muodostuvaa betoni- ja tiilimurskaa eli purkujätettä. Muita maarakentamiseen hyödynnettäväksi kelpaavia uusiomateriaaleja ovat mm. teollisuuden sivutuotteena syntyvät tuhkat ja esimerkiksi käytöstä poistetut autonrenkaat.

 

Näiden ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien tehokkaalla ja suunnitelmallisella uudelleenkäytöllä voitaisiin mm. vähentää rakennushankkeiden yhteydessä muodostuvia jätevirtoja, säästää neitseellisiä kiviainesvaroja, pienentää materiaalien kuljetusten aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ja vähentää kaupunkien läjitystilaa – sekä säästää rakentamisen kustannuksissa.

 

Varsinais-Suomen liiton CircVol-hankkeen osatoteutuksessa pureudutaan juuri näihin ongelmiin ja etsitään ratkaisuja maarakentamisen kiertotalouden edistämiseen sekä maankäytön suunnittelun hyvien käytänteiden jakamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntarajat ylittävän maa-ainesyhteistyön edistämistä koko Turun kaupunkiseudulla, maa-ainestoimijoiden kouluttamista kestäviin maarakentamisen käytäntöihin sekä maakunnassa syntyvien maarakentamisen uusiomateriaalien tunnistamista ja hyödyntämistä.

 

Työpajat ja koulutukset – Tiedonjakoa maarakentamisen hyvistä käytänteistä

 

Varsinais-Suomen liitto tunnetaan hankepartnereidemme keskuudessa useiden eri maarakentamisen teemoihin liittyvien koulutus- ja työpajatilaisuuksien järjestäjänä ja koordinoijana. Koulutus- ja työpajateemojen ideoita on kerätty kentältä maarakentamisen ja maa-ainesasioiden parissa toimivilta sidosryhmiltämme. Tapahtumien asiantuntijapuheenvuorojen osalta olemme tehneet tiivistä yhteistyötä muiden hankepartnereidemme, kuten Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. Hankkeen puitteissa olemme tähän mennessä (toukokuu 2020) järjestäneet yhteensä 10 maarakentamiseen liittyvää tilaisuutta- ja lisää on luvassa syksymmällä. Viimeisimmissä tilaisuuksissa on mm. kartoitettu Turun kaupunkiseudun tulevissa rakennushankkeissa syntyviä ja hyödynnettäviä ylijäämämassoja, käyty läpi maarakentamisen uusiomateriaalien hankintaprosesseja sekä tutustuttu kansallisesti ensimmäiseen jätteen End of Waste -menettelyyn betonijätteen näkökulmasta. Myöhemmin syksyllä pääsemme toivottavasti laittamaan kädet konkreettisesti saveen happamia sulfaattimaita käsittelevän maastotyöpajan merkeissä. Myös koulutustilaisuudet mm. MARA-asetuksesta, SYKEn Maaperän tilan tietojärjestelmästä (MATTI) sekä GTKn Turun maaperän taustapitoisuuskartoituksista (TAPIR) ovat työn alla. CircVol-hankkeen ja Varsinais-Suomen liiton viestintäkanavia seuraamalla pysyt ajan tasalla kulloinkin järjestettävistä tapahtumista.

 

Keskusteluista synergiaetuja

 

Kuntarajat ylittävällä maa-ainesyhteistyöllä on tärkeä rooli maarakentamisen kiertotalouden edistämisessä. Tiedonjakamista ja kokemuksia maarakentamisen hyvistä käytänteistä jaetaan paitsi järjestämissämme tapahtumissa, mutta ennen kaikkea myös tämän teeman ympärille kootussa alueellisessa yhteistyöryhmässä, jonka perustimme hankkeen puitteissa vuonna 2019. Mukaan alueellisen yhteistyöryhmän toimintaan saimme Turun kaupunkiseudun kunnista Turun, Raision ja Liedon sekä alueella toimivista yrityksistä Kiertomaa Oy:n. Näissä säännöllisin väliajoin järjestettävissä tapaamisissa käydään avointa vuoropuhelua maarakentamisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä pyritään mm. löytämään synergioita jo käynnissä olevien ja tulevien rakennushankkeiden välille.

 

Taustatukena kaavoituksessa

 

Toimimme hankkeen kautta myös maakunta- ja kuntakaavoituksen tukena. Tästä esimerkkinä olemme julkaisseet kiviaineshuollon tukialueet Varsinais-Suomen alueella yhteen kokoavan raportin ja paikkatietoaineiston. Raportissa on osoitettu paikkatietotarkastelun avulla mahdollisesti kiviaineshuoltoon soveltuvat välivarastointi- ja käsittelypaikat Varsinais-Suomen maakunnan alueella. Paikkatietoaineistoa voi tarkastella Lounaistiedon karttapalvelussa, joka samalla toimii julkaisufoorumina kaikelle hankkeessa tuotetulle paikkatietoaineistolle.

 

Maarakentamisen uusiomateriaalit kartalle

 

Ja lopuksi; kiinnostaisiko tietää missä päin Varsinais-Suomea syntyy ylijäämä- ja uusiomaa-aineksia, kuinka paljon ja mihin niitä mahdollisesti voitaisiin hyödyntää? Varsinais-Suomen liiton osatoteutuksessa ylläpidämme ja päivitämme kaikille avointa paikkatietoaineistoa maarakentamisen uusiomateriaaleista. Tietokantaa päivitetään säännöllisesti ja sen tarkoituksena on kannustaa maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämiseen maakuntamme eri rakennushankkeissa sekä jakaa tietoa maa-ainesmarkkinoille tarjolla olevista mahdollisuuksista. Syntyykö teidän yrityksenne toiminnassa huomattavia sivuvirtoja, jotka haluaisitte mukaan karttanäkymään? Lisäämme mielellämme uusia toimijoita mukaan tietokantaan!

Työmme hankkeen parissa jatkuu edelleen. Toivottavasti myös sinä löydät tiesi syksyllä järjestämiimme koulutus- ja työpajatilaisuuksiin – Tai ehkäpä löydät uusia, tehokkaampia ja kestävämpiä toimintamalleja jonkin tuottamamme tiedon avulla?

 

Teksti: Pilvi Kara, Varsinais-Suomen liitto

Miten kiertotalouskeskus lähtee rakentumaan? – Esimerkkinä Välimaan kiertotalousalueen vaiheet

Kiertotalousalueet ovat nykyajan yhteiskunnalle oleellinen palvelu, joka indikoi siirtymistä kohti kestävämpää ja hiilineutraalimpaa tulevaisuutta. Yksi kiertotalouskeskittymä voi hyödyttää laajaa aluetta, joten kiertotalouden huomioiminen jo maakuntakaavan tasolla on tärkeää. Kiertotalouden toimivuutta voidaan parantaa useilla kaavatasoilla kiinnittämällä huomiota prosessin eri vaiheisiin. Aluekehityksen vaihtoehtoja on monia, joten kiertotalousalueen kaavoitukseen ja suunnitteluun on hyvä käyttää aikaa, jotta tuloksena olisi toimivan kiertotalouden keskus.

Oulun uusi kiertotalousalue Välimaa on monelle toimijalle suunniteltu laaja alue. Yleiskaavan ej-merkintä mahdollistaa monipuoliset kiertotalouden toimenpiteet ja vastaava kaavamerkintä onkin Oulun alueella vain Ruskon jätekeskuksen alueella ja Välimaalla. Välimaa on esimerkki alueesta, jonka suunnittelussa on pyritty siihen, että kaavoitus mahdollistaa monia kiertotalouteen tarvittavia ratkaisuja. Välimaa voikin toimia esimerkkinä kiertotalousalueen onnistuneesta kaavaprosessista, sillä alueella on otettu jo suunnitteluvaiheessa huomioon useita mahdollisia haastekohtia.

Vaihe 0. Tarpeen tunnistaminen
Kiertotalousalueen suunnittelu lähtee liikkeelle tarpeen tunnistamisesta. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhtenä teemana olivat seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet, joten kaavaa laadittaessa tunnistettiin tarve uudelle materiaalikeskukselle.

Vaihe 1. Ensimmäiset selvitykset v. 2014
Kun Oulun seudulla todettiin tarve uudelle materiaalikeskukselle, ryhdyttiin selvittämään sille sopivaa aluetta. Asiantuntijaselvitykseen otettiin mukaan 12 vaihtoehtoista sijaintia. Selvitys valmistui vuonna 2014 ja mahdollisiksi sijoituspaikoiksi valikoituivat Välimaa, Saviharju ja Punaisenladonkangas.

Vaihe 2. Maakuntakaavoitus käsi kädessä selvitysten kanssa
Vuonna 2015 ehdotusten joukosta valittiin Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa sijoittumispaikaksi Välimaa.

Vaihe 3. Yleiskaava laaditaan samanaikaisesti muiden selvitysten kanssa
Yleiskaavaa laadittiin selvitysten kanssa samanaikaisesti ja Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksessa oli nähtävillä em. selvityksen vaihtoehtoiset sijainnit. Yleiskaavaehdotukseen tarkennettiin materiaalikeskuksen sijainniksi Välimaa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen mukaisesti. Välimaan valintaan vaikutti mm. sen sijainti kaukana asutuskeskuksista.

Vaihe 4. Uuden Oulun yleiskaavan hyväksyminen mahdollistaa toiminnan!
Vuonna 2016 Välimaa merkitään Uuden Oulun yleiskaavaan merkinnällä ej – jätteenkäsittelyalue. Toinen samalla merkinnällä merkitty alue on Rusko. Kaava toimii toiminnan mahdollistajana ja turvaa alueen toimintaedellytysten säilymisen. Yleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa 18.4.2016.

Vaihe 5. Maakuntakaavan hyväksyminen v. 2016
2. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa loppuvuodesta 2016. Sitä ennen ehdotus oli ollut nähtävillä. Prosessi koettiin onnistuneeksi, sillä Uuden Oulun yleiskaavaa ja toista vaihemaakuntakaavaa voitiin laatia rinnakkain.

Vaihe 6. Asemakaavoitusta ei tehdä – Miksi?

”Kiertotalousalueita koskevien kaavojen ohjauksessa tulisi hakea mahdollisimman optimaalista tasoa; kaavan tulee olla riittävän joustava, jotta se mahdollistaa alueen kehittymisen pitkälle tulevaisuuteen liiketoimintakonseptien ja ympäristön muutoksista huolimatta, mutta samalla kaavan on ohjattava alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteutusta, jotta voidaan riittävästi varmistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden täyttyminen.”
– Seudullisesti merkittävien bio- ja kiertotalousalueiden kehittäminen ja kaavoitus, 2018

Yleiskaavatason on koettu olevan riittävä kaavoituksen taso Välimaan kiertotalousalueelle. Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa, sillä toimijoiden määrää ja toimintoja ei pystytä etukäteen tunnistamaan asemakaavan edellyttämällä tavalla. Raskaiden asemakaavoitusprosessien sijaan alueelle on laadittu yleissuunnitelma, jonka avulla kaavakartan-tyylistä kokonaisuuden hallinnointia on mahdollista toteuttaa. Kaavoituksen jättäminen yleiskaavan tasolle antaa vapaammat mahdollisuudet muuttaa ja kehittää aluetta toimijoiden tarpeiden pohjalta ja esimerkiksi räätälöidä toimialueiden kokoa sopivaksi.

Vaihe 7. Yleissuunnitelma yhdessä toimijoiden kanssa
Asemakaavan sijaan vuonna 2018 laadittiin alustava yleissuunnitelma yhteistyössä Välimaan toimijoiden kanssa. Alueita suunniteltiin yhdessä ja suunnitelmassa otettiin huomioon mm. alueen infra, vesienhallinta ja rakennettavuus. Yleissuunnitelmaa tarkennettiin vuonna 2019.

Vaihe 8. CircVol-hankkeen toimet tukevat alueen rakentumista

Vuonna 2019 Välimaalle laadittiin tarvittavat rakennussuunnitelmat, jotka varmistavat alueen toimivuuden. Samana vuonna myös CircVol-hankkeessa edistettiin kiertotalousalueen rakentumista usein eri tavoin. Hankkeen puitteissa esimerkiksi:

        laadittiin alueelle markkinointimateriaalia, esittelyvideo ja nettisivut

        suunniteltiin alueen vedenlaadun hallintaa pilottimuotoisella vesiensuojelurakenteella

        osallistettiin Välimaan vaikutusalueen asukkaita ja toimijoita työpajassa, jossa keskusteltiin alueen rakentumisesta ja kuultiin asukkaiden huolia

        perustettiin hankkeen kasvatuskokeiden pilottialue yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa

Vaihe 9. Infran rakentaminen päättyy, mutta aluekehitys jatkuu
Vuoden 2020 aikana alueen tieinfran ensimmäinen vaihe valmistuu ja toimijat voivat aloittaa alueidensa rakentamisen. Tämä ei kuitenkaan merkitse loppua alueen kehittymiselle. CircVol-hanke on laittanut alulle monta kehitysuraa, joilla alueen toimijoiden toivotaan jatkavan muun muassa yhteistyöllä paikallisten osallistamisen, keskinäisen vuoropuhelun, alueen kehittämisen ja innovatiivisten ratkaisujen parissa.

 

Kuva: Oulun Välimaan kiertotalousalueen havainnekuva

Välimaan viisi valttia

Oulun kaupunki on vaikuttanut aktiivisesti Välimaan kehitykseen. Välimaan toimivuutta kiertotalousalueena on tarkasteltu monessa vaiheessa ennen toiminnan aloittamista, mikä on antanut alueelle lähtötilanteeseen monta valttikorttia. Näistä viisi tärkeintä ovat:

        Sijainti hyvien yhteyksien varrella

Sijaintinsa puolesta Välimaa palvelee Oulun seutua laajempaakin aluetta. Alueella on entisen Kiimingin kunnan osittain suljettu kaatopaikka, joten kyseessä ei ole neitseellinen alue.

        Alueen suuri koko ja laajentumismahdollisuudet

Suunnitelmissa toiminnalle on varattu riittävän isoja alueita. Alueen maanomistaja on Oulun kaupunki, joka luovuttaa toimijoille tontteja ensin aluevarauksella ja lopullisesti myymällä. Alueiden koko on räätälöitävissä.

        Vesienhallinta

Alueen kehityksessä on huomioitu vesiasiat monella tapaa. Alueella muodostuvat jätevedet ohjataan jätevesiviemäriin ja hulevesien parempaa laatua pilotoidaan vesiensuojelurakenteella.

        Kustannuksien jakaminen

Kaupunki tukee alueen rakentumista ja rakennuttaa alueelle perustoimintoihin tarvittavan infran. Toimijoiden etuja ovat mm. rakennuskustannuksien jakaminen.

        Luvitus alueella

Lähellä ei sijaitse suuria asutuskeskuksia tai erityisen arvokkaita luontotyyppejä. Toimijakohtaiset ympäristöluvat mahdollistavat yksityiskohtaisemmat YVA-hakemukset.

 

Kirjoittajana projektipäällikkö Venla Honkala, Oulun kaupunki, CircVol-hanke, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

Lähteet: Tekstissä on hyödynnetty MAL-verkoston / Tampereen seudun kuntayhtymän raporttia Seudullisesti merkittävien bio- ja kiertotalousalueiden kehittäminen ja kaavoitus, julkaistu 3.4.2018.

Välimaasta voi lukea lisää kiertotalousalueen nettisivuilta: www.ouka.fi/oulu/valimaa/ 

 

 

Photo by Markus Spiske on Unsplash

Digitaaliset ratkaisut kiertotalouden ajureina

Teknologisen kehityksen saralla digitalisaatio ja datateknologiat ovat mullistaneet eri toimialoja laajasti mahdollistaen uusia, tehokkaita ja monipuolisia toimintatapoja kautta toimialojen. Uusien teknologioiden myötä yritysten ja organisaatioiden kehitys suuntautuu jatkuvasti pois manuaalisen työn optimoimisesta ja uusien ratkaisujen kehitys pyörii vahvasti datan erilaisten keräys- ja hyödyntämismahdollisuuksien ympärillä. Alan keskustelu on kuhissut eri teknologioiden ja niistä muodostuneiden trendien ympärillä jo pitkään, mutta olennaisimmista teknologioista, kehityksen tasosta sekä hyödyntämismahdollisuuksista on vasta vähän dokumentoituja näyttöä etenkin kiertotalouden osa-alueella.  Digitalisaatio mahdollistaa jo monilla yrityksillä uusia toimintatapoja sekä entistä parempaa resurssioptimointia, joten on syytä ajatella, että digitalisaatiolla on merkittäviä vaikutuksia myös kiertotalousratkaisujen kehitykseen. Vuoden 2019 aikana Tampereen Yliopiston tutkimuksessa kartoitettiin digitaalisten ratkaisujen vaikutuksia kiertotalouteen tavoitteena havainnollistaa uusien teknologioiden kiertotaloutta edistäviä mahdollisuuksia.

Kiertotalouden hyödyt voidaan määritellä kolmen kiertotalouden ajurin kautta, jotka ovat resurssitehokkuus, tuotteen elinkaaren pidentäminen sekä materiaalivirtojen sulkeminen. Toiminnot, jotka edistävät yhtä tai useampaa edellä mainituista ajureista, voidaan laskea kiertotaloutta edistäviksi toiminnoiksi. Tutkimukseen pyrittiin hakemaan erilaisia kiertotalouden ratkaisuja toteuttavia yrityksiä, jotta voitaisiin tunnistaa digitaalisten teknologioiden yhteyksiä jokaiseen kolmesta ajurista. Kiertotalouden ratkaisujen toteutuminen ei ole minkään yhden teknologian mahdollistama tulos, vaan se vaatii laajaa teknologista kehitystä ja usein huomattavia investointeja eri teknologioiden implementointiin. Digitaalisten ratkaisujen kehitystä organisaatiossa voidaan kuvata uusien teknologioiden kolmen luokan kautta, jotka ovat dataa keräävät, -integroivat ja -analysoivat teknologiat. Dataa analysoivien teknologioiden käyttöönotto vaatii dataa keräävien ja dataa integroivien teknologioiden kehitystä, jolloin teknologioiden kehitys tapahtuu lineaarisesti tasoittain.

Digitaalisten teknologioiden kautta voitiin tunnistaa useita konkreettisia hyötyjä, joilla teknologioiden mahdollistamat ratkaisut edistävät resurssitehokkuutta, tuotteiden elinkaarien pidentämistä sekä materiaalivirtojen sulkemista. Lopputuloksena saadaan prosessimainen kaavio, jossa yhteys teknologioiden ja kiertotalouden ajurien välille saadaan luotua teknologioiden etujen, vaikutusalueiden ja konkreettisten hyötyjen avulla. Kaaviosta voidaan huomata, että teknologioiden vaikutusalueet jakautuvat sekä organisaatioiden sisäisiin että ulkoisiin tekijöihin, joista voitiin tunnistaa 11 kiertotaloutta tukevaa vaikutusta.

Digitaalisten teknologioiden hyöty kiertotaloudelle

Dataa keräävien teknologioiden vaikutuksia voidaan nähdä yritysten sisäisen toiminnan kehityksessä, jotka ilmenevät uusien liiketoimintamallien, prosessien optimoinnin, paremman päätöksenteon ja asiakastuntemuksen kautta. Dataa keräävien teknologioiden mahdollisuudet vaikuttavat enimmäkseen resurssitehokkuuden parantamiseen sekä osittain tuotteiden elinkaarien pidentämiseen. Dataa integroivien teknologioiden hyödyt näkyvät eri datalähteiden integroinnissa sekä mahdollisuudessa hyödyntää ja hallita entistä laajempaa data kapasiteettia. Integrointi teknologioiden tuomat hyödyt keskittyvät materiaalivirtojen kierron sulkemiseen. Dataa analysoivien teknologioiden hyödyt näkyvät todella yksityiskohtaisen ja tarkan tiedon sekä tehokkaiden analyysien tuomien mahdollisuuksien kautta, joita voidaan hyödyntää resurssitehokkuuden optimoinnissa sekä materiaalivirtojen sulkemisessa. Lisäksi mahdollisuudet datateknologioiden hyödyntämiseen ovat vasta kehittymässä, joten kiertotalouden ympärille rakentuvat innovaatiot voivat tuoda markkinoille täysin uudenlaisia tapoja kiertotalouden tukemiseen, joita on vielä mahdoton tunnistaa.

Useat yritykset ovat jo edenneet dataa keräävien teknologioiden kehityksessä ja implementoinnissa, mutta niiden vaikutukset keskittyvät lähinnä vain resurssitehokkuuden parantamiseen sekä tuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Jotta digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää materiaalikiertojen sulkemisessa, yrityksen teknologisen kehityksen on edettävä integroivien ja analysoivien teknologioiden tasolle. Tämä vaatii toimijoilta laajoja investointeja, mutta teknologioiden potentiaali on selvästi tunnistettavissa.

Selvitys on toteutettu osana Tampereen yliopistolla vuonna 2019 tehtyä tutkimusta digitaalisten ratkaisujen vaikutuksista kiertotalouteen. Tutkimus on osa EAKR-rahoitettua 6Aika-hanketta ”CircVol: Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa”. Blogissa esitetty visuaalinen kaavio on johdettu tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen sekä haastatteluiden tuloksista.

Teksti: Juha-Matti Väisänen, tutkimusapulainen, Tampereen yliopisto, vaisanen.jm@gmail.com

Kuva: Juha-Matti Väisänen ja Mainostoimisto Värikäs / Kati Kangasniemi

Innovaatioalustoja, verkostoja, avoimuutta ja sujuvaa yhteistyötä – Kiertotalousyhteistyö kiinnostaa yrityksiä

Helsingin kaupunki toteutti CircVol-hankkeessa syksyllä 2019 yrityskartoituksen, jossa tunnistettiin biologisiin virtoihin tukeutuvan bio- ja kiertotalouden yritysekosysteemiä sekä kartoitettiin yritysten sijoittumis- ja palvelutarpeita. Kartoituksen tuloksena tunnistettiin yli 30 kiertotalousyhteistyöstä kiinnostunutta yritystä, joiden kanssa jatketaan biologisiin virtoihin tukeutuvan kiertotalousyhteistyön rakentamista.

Selvityksessä tunnistettiin aluksi biologisiin virtoihin tukeutuva lähes 200 yrityksen ekosysteemi. Yritysekosysteemiin kuului erityisesti ravinnontuotannon, elintarviketeollisuuden ja ruokapalvelujen yrityksiä, metsäteollisuuden toimijoita sekä rakentamisen suurivolyymisten biologisten sivuvirtojen hyödyntäjiä. Yritysekosysteemiin mukaan tunnistetuille yrityksille suunnattiin kysely, jossa kartoitettiin heidän kiinnostuksensa kiertotalousyhteistyöhön toisten yritysten ja Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi ekosysteemistä valittiin noin 50 yritystä tarkempiin haastatteluihin. Haastatteluiden kautta kartoitettiin yritysten kiinnostusta lähteä mukaan yhteiskehittämään biointegraattia sekä heidän yleistä kiinnostustaan kiertotalouden yhteistyöhön sekä toivomuksia kaupungin yrityspalveluita kohtaan.

Työn tuloksena tunnistettiin 32 toimijaa, jotka haluavat olla mukana rakentamassa kiertotalouden yhteistyötä yhdessä Helsingin kaupungin ja CircVol -hankkeen kanssa. Kiinnostuneet yritykset edustivat monipuolisesti eri toimialoja, kuten esimerkiksi jätehuoltopalveluita ja jätteiden käsittelyä, elintarvikealan teollista ja pientuotantoa, energiateknologiaa sekä muovia korvaavien materiaalien kehittäjiä ja rakennusmateriaalien tuotantoa.

Biomassakartoituksen tuloksia. Tarkempi raportti julkaistaan myöhemmin.

Mukaan innovaatioalustoihin ja pilotointeihin

Haastattelujen kautta yritykset viestivät, että he haluavat olla mukana kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja toivovat tukea markkinointiyhteistyön rakentamiseen. Lisäksi yrityksiä kiinnostaa tuotannolliset tilat sekä erilaiset innovaatioalustat ja pilotointimahdollisuudet. Pk-yritysten osalta nostettiin erityisesti esiin nopean päätöksenteon tarve, sillä pienemmillä yrityksillä päätöshorisontti on lähellä ja tarpeet hyvin konkreettisia.

Kiertotalouden osalta haastatellut yritykset indikoivat kiinnostustaan erityisesti raaka-aineisiin liittyvän kiertotalouden kehittämiseen (esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvirrat), pakkauksiin liittyviin kiertotalousratkaisuihin (biopohjaiset pakkausmateriaalit) sekä kestäviin energiaratkaisuihin esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämiseen liittyen. Lisäksi nostettiin esiin maamassoihin ja jätteisiin liittyvät yhteistyömahdollisuudet.

”Kaupungin roolina on positiivisen ja yritysystävällisen ilmapiirin luominen sekä erittäin sujuva kaavoitus ja luvitus. Myöhemmin kaupungin tulisi järjestää julkisen liikenteen yhteydet, jos kyseessä iso työpaikka”, tiivisti eräs haastateltu yritys toivomuksista kaupungin palveluille.

Yritysjatkoilla peräänkuulutettiin avoimuutta ja johdonmukaisuutta toiminnassa

Haastattelujen lisäksi 11.12.2019 järjestettiin Helsingissä Allas Sea Poolilla CircVol-hankkeen seminaarin yhteydessä yritysjatkot. Tilaisuuden tarkoituksena oli käynnistää kaupungin ja yritysten välistä keskustelua kiertotalouden yhteistyöstä sekä kuulla yritysten toivomuksia kaupungin tarjoamien yrityspalveluiden ja muun yhteistyön suhteen. Lisäksi tilaisuudessa kerättiin syötteitä CircVol –hankkeen v. 2020 toiminnan suunnittelua varten.

Yritysjatkoille osallistui 15 yritystä ja keskustelu käytiin kolmessa pienryhmässä seuraavista aiheista:

  1. Mitä itselläni ja yritykselläni on annettavaa kiertotaloudelle
  2. Millainen on oman yritystoiminnan näkökulmasta kiertotalouden ihannetila
  3. Mitä toivomuksia yrityksillä on kaupunkiyhteistyölle?

Yritysjatkojen keskusteluissa nousi esiin seuraavat yritysten esiintuomat näkökulmat ja toivomukset:

  • Yhteisen kiertotalouden vision luominen sekä alueellisten vahvuuksien ja kärkiteemojen tunnistaminen
  • Toimialarajat ylittävien kokonaisarvoketjujen rakentaminen, jossa kaikkia toimijoita kiinnostavat aiheet huomioitu.
  • Kokeilukulttuurin vaaliminen
  • Reilu, riskit ja mahdollisuudet jakava liiketoimintaympäristö

Kaupungille ja kaupungin yrityspalveluille esitettyjä toiveita olivat:

  • Viranomaisyhteistyön lisääminen jo uusien ideoiden alkuvaiheessa
  • Sujuva lupakäsittely
  • Kaupungin omistamien biovirtojen avaaminen kiertotaloudelle
  • Johdonmukaisuus toiminnassa
  • Avoin tiedottaminen
  • Avoin data

 

Haastattelujen ja yritysjatkojen keskustelujen lopputuloksena paitsi tunnistettiin ja sitoutettiin yrityksiä mukaan kiertotalouden yhteistyöhön, niin myös samalla tuotettiin arvokasta tietoa Helsingin kaupungille siitä, mihin suuntaan sen tulisi kehittää yrityksille suunnattuja palveluita. Tietojen avulla Helsingin kaupunki voi nyt kehittää eteenpäin yritysekosysteemejä ja –klustereita tarjoamalla mm. monipuolisia sijaintimahdollisuuksia, kansainvälistä verkostoitumista, päästövähennyksiä sekä luoda uusia innovaatioita, jotka tuottavat myös uusia vientimahdollisuuksia.

”Tartumme CircVol –hankkeessa heti vuoden 2020 alusta yritysten esittämiin toiveisiin ja julkaisemme mm. CircVol nettisivustolla (https://circvol.fi/) avoimeen dataan perustuvan biomassakartoituksen koko aineiston. Vuoden aikana kirkastetaan biovirtoja hyödyntäviä kiertotalouden kärkiä, joissa yrityksillä on Helsingin seudulla kasvupotentiaalia ja joita kaupunki voi omalla toiminnallaan tukea. Kiinnostavia ovat mm. jätteitä hyödyntävät biojalostamot, joissa saadaan biovirroista hyödynnettyä energian lisäksi monipuolisesti korkean lisäarvon omaavia materiaalikomponentteja”, summaa CircVol -hankkeen Helsingin osatoteutuksen projektipäällikkö Heli Lehtinen Helsingin kaupungilta.

Työntekijöitä työmaalla

Kiertotalouden piloteilla tukea kestävään kaupunkikehitykseen

Oulun ammattikorkeakoulun osatoteutuksen taustoista ja toimenpiteistä kerrotaan ePookin asiantuntijablogissa Kiertotalouden piloteilla tukea kestävään kaupunkikehitykseen.

Photo by Del Barrett on Unsplash

Pääkaupungin suurivolyymiset biovirrat kestävään kiertoon

Käymme kiinteistöpäällikkö Lehtomäen kanssa läpi ITIS-kauppakeskuksen jätejakeiden kiertoa uuden jäähdytetyn ja otsonoivan biojätepuristimen ääressä. Pohjalla pyörii ensimmäinen erä biojätettä, elokuvateatterin ylijäämäpoppareita. Kauppakeskus tuottaa vuosittain noin 400 tonnia pakattua ja puristimiin tiivistettyä biojätettä jatkokäsittelyyn. Kustannukset maksetaan vuokralaisten hoitovastikkeissa ja niitä pyritään pitämään kurissa tehokkaalla logistiikalla. Jäähdytetyissä puristimissa biojätettä voidaan kerätä suurempiin kuljetuseriin. Jätejakeista ainoastaan pahvi tuottaa enemmän kuin sen kustannukset ovat. Ehkä jonain päivänä kauppakeskuksen biojätekin on rahanarvoista, kun tarve biopohjaisille kierrätysraaka-aineille kasvaa odotusten mukaisiin mittoihinsa.

Materiaalivirtojen ohjaaminen kestävään kiertoon on välttämätön toimenpide matkalla kohti kaupunkien hiilineutraaliuden tavoitteita. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017 – 2021 on asetettu tavoitteeksi, että päästövähennyksiä ja kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa. Hiilineutraali Helsinki 2035 – toimenpideohjelman 147 toimenpiteestä 14 kpl koskee kiertotaloutta. Yhtenä toimenpiteenä on kiertotalouden ja jakamistalouden tiekartan laatiminen kaupungin omalle toiminnalle. Tiekarttatyö aloitettiin syksyllä 2018 nykytilanteen kartoituksilla, joista nousi neljä teemaa jatkojalostukseen; ruokahävikki ja biovirrat, rakentaminen, jakamistalous sekä hankinnnat.

Kaupungin oman toiminnan biovirtoja koskevassa kartoituksessa ilmeni mm. seurannan ja tietojen puutteita, mutta myöskin monia rajoitteita biojätteiden nykyistä kestävämmälle hyödyntämiselle ns. kaskadiperiaatteen mukaisesti. Tällä tarkoitetaan resurssien tehokasta hyödyntämistä edistämällä biomateriaalien kertautuvaa käyttöä ja mahdollisimman korkeaa arvonlisää sekä materiaalihyödyntämistä ennen energiakäyttöä. Todettiin, että yhteistyö yksityisen sektorin kanssa lisäisi hyödyntämisen mahdollisuuksia. Voitaisiin mm. kerätä yhteen suurempia volyymejä biotalouden raaka-aineeksi. Lisäksi kaupunki on kiinnostunut uusien teknologioiden, mm. pyrolyysin, hyödyntämisestä viherjätteiden ja lietteen jalostamisessa.

CircVol –hankkeessa toteutetaan parhaillaan laajempaa kartoitusta Helsingin seudun biologisista virroista halkaisijaltaan noin 60 km alueella, keskittyen itäisimpään Helsinkiin ja naapurikuntiin.  Tarkoitus on tuottaa tietoa potentiaalista, joka piilee näissä resurssivirroissa alueen kiertotalouden raaka-aineina. Tarkastelussa ovat mukana peltobiomassat ja -sivuvirrat, lanta, metsätalouden sivuvirrat, puutuote- ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, rakennuspuujäte sekä erilaiset biojätteet, rasvat ja öljyt palvelusektorilta. Tarkastelualueella näyttää syntyvän eniten puuperäisiä jätteitä (160 000 t/a). Selvitämme myös biovirtojen hyödyntämisen nykytilaa mm. jätteenkäsittelyn myönnettyjen ympäristölupien ja erilaisten tilastojen avulla.

Samanaikaisesti alueellisen kartoituksen kanssa Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuuksia parantaa tiettyjen omien, yleisten alueiden hoidosta syntyvien biovirtojensa hallintaa. Kaupungilla on ollut haasteena käsitellä kustannustehokkaasti ja ympäristöä huomioiden mm. roskaista haravointijätettä sekä maamassoja, joissa on runsaasti haitallisten vieraslajien jäänteitä ja siemeniä. Viherjätteiden paremmalla käsittelyllä on todettu olevan myös päästövähennyspotentiaalia.

Alustavien tulosten perusteella joillekin biovirroille on jo kilpailevaa kysyntää, mutta hankalimmista eristä syntyy edelleen korkeitakin käsittelykustannuksia. ITIS-kauppakeskuksen jätehuolloin korkein kokonaiskustannus muodostuu puristimiin kerättävästä biojätteestä. Resurssitehokkainta olisi välttää biojätteen syntyä vuokralaisten tiloissa eli keskuksen kymmenissä ravintoloissa ja myymälöissä. Tässä on lyhyesti kuvattu sisäinen ristiriita kierrätettyjen biomateriaalien hyödyntämisessä. Jätesyötettä pitää olla riittävästi, jotta kannattaa investoida biotuotteen valmistukseen, mutta samanaikaisesti on tarpeen ehkäistä jätteen syntyä raaka-ainekierron alkupäässä. Tarvitaankin raaka-aineen suhteen joustavia, mutta myös uusia teknologisia ratkaisuja hyötykäytölle.

Kirjoittaja on Heli Lehtinen, Projektipäällikkö, Helsingin Kaupunki, Kaupunginkanslia, Elinkeino-osasto, Yrityspalvelut

Laboratoriotyöskentelyä

Yhteistyötä ja osaamisen vahvistamista Turussa

Turun ammattikorkeakoulussa oppiminen ja opettaminen liitetään kiinteästi yhteen työelämän sekä tutkimus- ja kehityshankkeiden kanssa. Työelämälähtöistä toimintatapaamme kutsutaan Innovaatiopedagogiikaksi. Innovaatiopedagogiikka perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle. Se tähtää opiskelijoiden innovaatiovalmiuksien luomiseen yhdistämällä opetusta, tutkimus- ja kehitystyötä sekä yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa.

6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hankkeen tavoitteet liittyen mm. kiertotalouden kehittämiseen laaja-alaisissa toimijaverkostoissa ja osaamisen vahvistamiseen ovat yhteneviä ammattikorkeakoulussa asetettujen tavoitteiden kanssa. Yhteistyö paikallisesti Turun seudun toimijoiden kanssa laajentaa ammattikorkeakoulun henkilöstön verkostoa ja luo myös opiskelijoillemme polkuja työelämään. Kansallisesti olemme löytäneet yhtymäkohtia ja mahdollisuuksia täydentää toinen toistemme osaamista.

Turun ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehitystoiminta tuodaan osaksi opetusta. Oppimissuunnitelmissa on projektiopintoja, joiden aikana opiskelijat pääsevät mukaan tutkimushankkeisiin tai yritysten toimeksiantoihin. CircVol-hankkeessa prosessi- ja materiaalitekniikan sekä rakennustekniikan insinööriopiskelijat ovat olleet mukana mm. meille uusien laboratoriotestien kehittämisessä ja testaamisessa. Opiskelijamme pääsevät työskentelemään monialaisissa ryhmissä, aivan kuten työpaikoillakin.

Lauttaranta- ja Savimaat-piloteissa selvitetään ja tutkitaan vaihtoehtoja maamassojen stabiloinnille teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä. Turun ammattikorkeakoulun kemiantekniikan ja rakennustekniikan laboratorioissa on tutkittu seostettujen materiaalien kemiallista ja mekaanista stabiilisuutta.

Työ aloitettiin sekoittamalla ruoppausmassaan stabilointireseptin mukaan eri seosaineita. Seoksista valmistettiin koekappaleita.

 

Kuva 1. Koekappaleiden punnitus (kuva: Maiju Aho)

Stabiloitujen koekappaleiden kemiallista liukoisuutta ja mekaanista lujuutta seurattiin. Kemiallista liukoisuutta tutkitaan diffuusiokokeen avulla. Standardin mukaisessa diffuusiokokeessa näytekappale upotetaan veteen ja vedestä tutkitaan tiettyjä aineita eri ajan hetkinä.

Kuva 2. Koekappaleen upotus veteen (kuva: Martti Komulainen)

Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat tutustuivat käytettävään standardiin ja lähtivät sen pohjalta pystyttämään testausympäristöä. Näytteen valmistuksen, stabiloinnin ja diffuusiotestin lukuisat eri vaiheet käytiin läpi. Eri vaiheille pohdittiin ja testattiin vaihtoehtoisia toimintatapoja, kokeilun kautta löydettiin sopivimmat. Sen sijaan, että opiskelijoille ojennetaan valmis työohje mitä lähdetään toteuttamaan, tiimille asetetaan tavoite, tarjotaan työkaluja ja annetaan ryhmän löytää sopivin ratkaisu omien oivallusten ja oppimisen kautta. Ohjaajien tehtävä on auttaa, tukea ja rohkaista.

Kuva 3. Metallipitoisuuden analysointi MP-AES:llä (kuva: Martti Komulainen)

Vesinäytteitä analysoidaan usealla eri menetelmällä. Näytteen käsittely ja menetelmän luominen kyseessä olevalle näytematriisille on haastavaa ja mielenkiintoista laboratoriotyöskentelyä. Laajempana opintoihin kuuluvana projektina opinnoissaan jo pidemmälle ehtinyt opiskelija pystyy kehittämään omaa analyyttista osaamistaan analyysimenetelmän kehittämisen ja validoinnin parissa.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyöllä testausmenetelmä on kehitetty ja tuloksia on raportoitu hankepartnereille.

Kirjoittaja: Mari Ketola materiaalitekniikan lehtori, CircVol-hankkeen projektipäällikkö Turun ammattikorkeakoulussa.

Multaa lapioidaan pieneen ämpäriin

Jätemateriaalit turvallisesti kiertoon maarakentamisessa

”Tarvitaan rohkeutta kokeilla ja kehittää jätemateriaaleja nykyistä kilpailukykyisempään suuntaan.”

Suomessa kaivetaan tai louhitaan vuosittain maa-ainesten ottoalueilta noin 70 miljoonaa tonnia harju- ja kalliokiviainesta. Tämä vastaa tilavuudeltaan lähes 300 eduskuntataloa. Merkittäviä käyttökohteita neitseelliselle kiviainekselle ovat väylät, kentät, vallit ja rakennusten pohjarakenteet.

Esimerkiksi rakenteiden ja rakennusten purkamisessa syntyy samaan aikaan maarakentamiseen soveltuvia jätemateriaaleja, joiden määränpäänä on useimmiten kaatopaikka. Näiden materiaalien nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä voitaisiin vähentää tarvetta neitseellisen kivi- ja maa-aineksen louhimiseen, ja siten suojella arvokkaita luonnonympäristöjä kuten soraharjuja. Samalla vältyttäisiin täyttämästä kaatopaikkoja sinne kuulumattomalla materiaalilla.

Ympäristöriskit selvitettävä

Maarakentamisessa voitaisiin hyödyntää rakentamisen ylijäämämaiden lisäksi jätteitä kuten tuhkaa, betonimursketta, käsiteltyä jätteenpolton kuonaa tai rengasrouhetta. Materiaalien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin aina niiden teknisen käyttökelpoisuuden lisäksi ympäristöturvallisuuden varmistamista. Jätemateriaalit sisältävät monesti vaihtelevia, joskin usein vähäisiä määriä erilaisia haitallisia aineita. Materiaaleista mahdollisesti vapautuvat aineet voivat huonontaa käyttökohteessaan ympäristön tilaa ja aiheuttaa haittaa niin rakenteille, luonnolle kuin ihmisille.

Jätemateriaalien hyödyntäminen edellyttääkin aina ennakkoon niiden laadun selvittämistä.  Vain siten voidaan tunnistaa mahdolliset riskit ja niiden perusteella arvioida materiaalien käyttökelpoisuus sekä hyödyntämiseen soveltuvat käyttökohteet ja -tavat.

 Jätemateriaalien käyttöä maarakentamisessa helpotetaan

Vuoden 2018 alussa tuli voimaan uudistunut valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA-asetus). Parhaillaan ympäristöministeriön johdolla valmistellaan toista asetusta liittyen maa-ainesjätteiden hyödyntämiseen maarakentamisessa (MASA-asetus). Näiden asetusten yhteisenä tavoitteena on lisätä kierrätyskelpoisten jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa keventämällä viranomaismenettelyjä.

MARA- ja MASA-asetuksissa on määritetty kriteereitä, joiden täyttyessä asetuksissa listattuja materiaaleja voidaan hyödyntää ilman erillistä ympäristölupaa. Asetuksissa materiaalien sisältämille tai niistä liukeneville haitta-aineille on annettu raja-arvot sekä kuvattu rakenteet ja käyttökohteet, joissa voidaan soveltaa pelkkää rekisteröintimenettelyä.  Erityisesti korostetaan laadunhallintaan liittyviä selvityksiä ja velvoitteita. Vain luotettavien menetelmien ja kattavien laadunhallintajärjestelmien avulla voidaan varmistaa kierrätysmateriaalien turvallinen käyttö koko rakenteen elinkaaren ajan.

Tuotteen perinpohjainen tutkiminen ja tunteminen ovat edellytys myös sille, että materiaalin markkina-arvo ja arvostus nousevat. Ilman markkinoiden luottamusta ei näiden kierrätysmateriaalien hyödyntäminen edisty. Tarvitaan myös rohkeutta kokeilla ja kehittää jätemateriaaleja nykyistä kilpailukykyisempään suuntaan.

Vastuu materiaalin laadun selvittämisestä ja varmistamisesta on niiden tuottajilla, käsittelijöillä ja hyödyntäjillä. Materiaalien uudenlaiset käyttöratkaisut edellyttävätkin alan toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

Kirjoittaja Outi Pyy on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja työskentelee Syken haitallisten aineiden ryhmässä pilaantuneiden alueiden ja maa-ainesten asiantuntijana.