Happamien sulfaattimaiden etäwebinaari 7.9.2020 ja maastotyöpaja 9.9.2020

Varsinais-Suomen liitto järjestää Turussa keskiviikkona 9.9.2020 klo 12 – 15 osana CircVol-hanketta sekä yhteistyössä Tunnistus-hankkeen (Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille-hanke) kanssa happamien sulfaattimaiden nopeiden tunnistusmenetelmien maastotyöpajan. Työpajan käytännön toteutuksesta vastaa yhteistyössä Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus. Maasto-osuuden aikana tutustutaan happamiin sulfaattimaihin näytteenotosta tunnistamiseen ja riskinarviointiin. Osallistujat pääsevät näkemään kenttäolosuhteissa erilaisia pikatunnistusmenetelmiä, kuten maanäytteiden vetyperoksidihapetusta sekä sulfaattipitoisuuden ja asiditeetin määrittämistä. Lisätietoa hankkeesta: www.syke.fi/hankkeet/tunnistus

Maastokohde on Turun ylioppilaskylän ja Aurajokilaakson lähimaastossa, jonne saapuminen tapahtuu omilla kyydeillä. Kokoontuminen Holiday Club Caribian edessä (Kongressikuja 1, Turku) klo 12:00 (kartta). Tilaisuus kestää noin kolme tuntia. Sään ja maastotyön mukainen ulkovarustus. Tilaisuus on osallistujille ilmainen.

Poikkeustilanteesta johtuen osallistujamäärä on rajoitettu ja tilaisuus järjestetään kokonaan ulkona turvavälejä noudattaen. Yleisten ohjeistusten muuttuessa, voidaan työpaja joutua perumaan lyhyelläkin varoitusajalla. Hanke tarjoaa suojalasit, käsineet ja maskit osallistujille. Tilaisuudessa on tarjolla virvokkeita ja pientä välipalaa.

Alustavasti tapahtuman yhteydessä pidettäväksi suunniteltu teoriaosuus on muuttunut etätilaisuudeksi:
Happamien sulfaattimaiden teoriaosuuden etäkoulutus Teams-yhteydellä maanantaina 7.9. klo 13-15
Valitsevan tilanteen vuoksi peruuntunut teoriaosuuden järjestävät Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille (Tunnistus) ja Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa (CircVol) -hankkeet. Tähän etäkoulutukseen voit ilmoittautua sähköpostitse mirkka.visuri@ymparisto.fi tai liittymällä tilaisuuteen tällä linkillä.

Etätilaisuutena 7.9. pidettävän teoriaosuuden ohjelma:

  • Tilaisuuden avaus (Hanketoimijat)
  • CircVol-hankkeen esittely (Jaana Jarva, GTK)
  • Tunnistus-hankkeen esittely (Mirkka Visuri, SYKE)
  • Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen (Peter Österholm, Åbo Akademi / GTK )
  • Case Välimaa ja Matalahti CircVol-projektissa – happamat sulfaattimaat kiertotaloushankkeissa (Timo Tarvainen, GTK)
  • Kartoitus ja näytteenotto sulfaattimailla (Jaakko Auri, GTK / Stefan Mattbäck, GTK)
  • Riskinhallinnan periaatteet sulfaattimailla (Peter Österholm, Åbo Akademi / Jaakko Auri, GTK)
  • Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen ja riskinarviointi pikamenetelmin –  Kenttädemon vaiheiden läpikäynti (Miriam Nystrand, Åbo Akademi)
  • Keskustelua
Ilmoittaudu maastotyöpajaan lyyti-linkin kautta: https://bit.ly/2Eyg3DB

Biokaasut tulevaisuuden kiertotaloudessa 12.10.2020

CircVol-hankkeen järjestämä tapahtuma 12.10.2020 yhteistyössä Helsingin kaupunki ja Suomen Kaasuyhdistys ry.

Tervetuloa tutustumaan innovatiivisiin, hiilineutraaliutta tavoitteleviin tulevaisuuden biokaasu-ratkaisuihin energian-, polttoaineiden ja kulutushyödykkeiden tuotannossa.

Helsingin kaupunki ottaa 6Aika hankkeessa CircVol ilmastovastuuta toteuttamalla päästövähennyksiä ja edistämällä kiertotaloutta yhteistyössä yritysten ja kaupunkilaisten kanssa. Visiona on tulevaisuuden kaupunki, jossa ylijäämämateriaalit palautuvat osaksi kestävää tuotannollista toimintaa tai osaksi uusiutuvia energialähteitä suosivaa lämmön ja sähkön tuotantoa. Tapahtumassa tutustutaan vaihtoehtoisiin näkökulmiin, jotka tukevat kaupungin visiota tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnasta, jossa bioperäiset ja synteettiset päästöttömät kaasut saavat vahvemman jalansijan polttoaineina ja energian tuotannossa.

Tapahtumassa esillä ovat mm. yhteishankkeet kaupunkijalostamon pilotista (Helen Oy, Lassila & Tikanoja Oy ja VTT) ja synteettisen biokaasun valmistuksesta (Wärtsilä Energy Business Oy ja Vantaan Energia Oy). Tapahtuma on kaikille avoin ja sen muoto selviää lähempänä.

Ilmoittautuminen avautuu syyskuussa sivuille: https://www.eventbrite.com/e/biokaasut-tulevaisuuden-kiertotaloudessa-tickets-113084187850.

Vihreä kaupunki ja kiertotalous-tapahtuma 1.9.2020

CircVol-hankkeen järjestämä webinaari 1.9.2020 yhteistyössä Helsingin kaupunki, Ramboll ja Tampereen yliopisto.

Miten vastata ilmastokestävyyden haasteisiin kaupunkisuunnittelulla ja viherrakentamisella?

Tervetuloa kuulemaan aiheesta ja ottamaan osaa kaupungin ja yritysten väliseen vuoropuheluun viherrakentamisesta ja kiertotaloudesta. Tapahtuma on avoin ja interaktiivinen rakentuen asiantuntijakuulemisesta, asiantuntijapaneelista ja työpajatyöskentelystä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja kiertotalouden haasteisiin uusien innovaatioiden ja verkostoitumisen kautta sekä löytää uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tapahtuman järjestää Helsingin kaupunki yhteistyössä Rambollin ja Tampereen yliopiston kanssa osana hanketta 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa.

Aikataulu

8.45 Webinaari avautuu

9.00 Johdatus teemoihin ja työpajoihin

9.10 Hiilinielut ja viherrakentaminen, Mikko Sonninen, Innogreen Oy

9.35 Tuhkat urbaanissa uusiokäytössä, Juha Forsman, Ramboll Oy

10.00 Työpaja 1, Liiketoiminnallistamisen haasteet ja ratkaisut, Tampereen yliopisto

10.30-10.45 Tauko

10.45 Kierrätyskasvualustojen käytännöt kaupungilla, Laura Yli-Jama, Helsingin kaupunki

11.05 Biochar production experiences from Stockholm, Mattias Gustafsson, EcoTopic, Sweden

11.25 Työpaja 2, Julkisten toimijoiden paras rooli kiertotalouden mahdollistajana, Ramboll Oy

12.00-12.15 Yhteenveto ja loppukeskustelu

Siirtyminen lineaarisesta arvoketjuajattelusta kiertävään malliin on nykypäivän ilmastokestämättömän maailman haastava, mutta väistämätön muutos. Kiertävän mallin implementointi tarvitsee onnistuakseen asiantuntijoiden, kuntien ja yritysten vankkaa yhteistyötä. Helsingin kaupungin toteuttama alueellinen biomassakartoitus palvelee tavoitetta tunnistaa lähialueen bio- ja kiertotalouden raaka-aineisiin liittyviä liiketoimintapotentiaaleja. Kaupungin tavoite hiilineutraaliudesta 2035 on askeleen lähempänä, kun kyetään hyödyntämään lähiseudun biovirtoja kestävästi. Perusajatuksena tässä on se, että toisen jäte voi olla toisen raaka-ainetta. Helsingin seudulla biologisia sivuvirtoja syntyy paljon, ja kiertotalousperiaatteen mukaisesti nämä virrat tulisi sulkea ottamalla ne hyötykäyttöön. Käyttömahdollisuuksia kaupunkiympäristössä on useita, joista hankkeen sidosryhmien edustajat kertovat lisää tapahtumassa.

Ilmoittautuminen on auki 25. elokuuta klo 13 asti.

 

Biohiili hulevesien puhdistuksessa 16.9.2020!

CircVol-hanke järjestää syksyllä tilaisuuden Biohiili hulevesien puhdistuksessa, jossa kuullaan myös Oulun Välimaan kiertotalousalueen hulevesien puhdistusta pilotoivasta rakenteesta. Tilaisuus järjestetään 16.9.2020 ja lisätietoja saa tapahtuman Save the Date -kutsusta. Lisätietoja julkaistaan Välimaan nettisivuilla lähempänä tapahtumaa.

Avaa Save tha Date -kutsu.

Rakenteeseen voi tutustua myös Pilotit-välilehdellä.

Oulun Välimaan nettisivut löydät täältä: https://www.ouka.fi/oulu/valimaa

Välimaan kiertotalousalueen avoimet ovet 5.9.2020!

Oulun Välimaan kiertotalousalueella järjestetään avoimet ovet lauantaina 5.9.2020 klo 13–15! Avoimen tapahtuman paikkana toimii Välimaan kiertotalousalue, jonka osoite on Sivusuontie 62, Oulu. Uusi tien nimi on Sivuvirrantie, mutta se ei ole vielä päivittynyt navigaattoreihin tai muihin navingointisovelluksiin. Tiedossa on pientä ohjelmaa ja tarjottavia. CircVol-hankkeen järjestämään tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista.

Muistathan tapahtumaan osallistuessasi noudattaa koronapandemiaan liittyviä ohjeistuksia. Avaa kirjalliset ohjeet tästä (pdf). Seuraamme tilanteen kehittymistä ja varaudumme ohjeiden päivittämiseen tai jopa tapahtuman perumiseen. Toivomme kuitenkin, että tapahtuman voi järjestää ohjeistukset huomioden. Muutoksista tilaisuuden järjestelyissä ilmoitetaan heti tähän uutiseen.

Kutsun tilaisuuteen löydät alla:

Oulun välimaan avoimet ovet_5.9.2020

Tervetuloa mukaan avoimille oville!

Verkostot vauhdittavat kiertotaloutta

Kiertotalous on yhteistyötä. Kiertotalouden ympärille on perustettu lukuisia hankkeita, verkostoja, yhteisöjä, yhteistyöfoorumeita ja muita yhteistyötä edistäviä rakenteita. Pitääkö verkostoja kuitenkaan aina perustaa, vai syntyvätkö verkostot myös itsestään? Kuten sanottu, kiertotalous on ennen kaikkea yhteistyötä materiaalien tuottajien, tuotteiden ja palveluiden tuottajien, loppukäyttäjien ja tuotteen elinkaaren jälkeisten palvelujen tuottajien kanssa. Kun tämä arvoketju toimii, on verkosto oikeastaan jo syntynyt. Verkoston jäsenet eivät kuitenkaan välttämättä ole toisiinsa yhteydessä aktiivisesti, eikä verkostoa aktiivisesti kehitetä kokonaisuutena, jolloin koko arvoketju voi verkostojen tutkimuskirjallisuuden mukaan kärsiä enemmän markkinoiden muutoksista.

Verkostot tuottavat hyödyllisiä kontakteja jäsenilleen. Kontaktien arvoa ei välttämättä nähdä heti aluksi, mutta uuden tilanteen tullessa eteen, saattaa näennäisesti vähäarvoinen kontakti muuttua tärkeäksi. Siksi 6Aika-ohjelman CircVol-hankkeessa on koottu kansallista verkostoa suurivolyymisten maamassojen ja teollisten sivuvirtojen hyödyntämisestä kiinnostuneille tahoille infra-alalla jo olevien järjestöjen ja foorumeiden lisäksi. Mukana on lukuisten eri toimialojen edustajia sekä julkisia organisaatioita ja korkeakoulujen edustajia. Verkosto koostuu Turussa, Tampereella, Oulussa ja Helsingissä toteuttavissa pilottiprojekteissa mukana olevien yritysten, korkeakoulujen ja julkisten organisaatioiden edustajista. Verkoston edustajia on tuotu yhteen hankkeen tapahtumissa ja uusia webinaareja on suunnitteilla. Tulevissa webinaareissa osallistujat voivat tuoda esiin menestystarinoitaan tai etsiä uusia yhteistyökumppaneita tuleviin projekteihin. Tapahtumissa voi löytää odottamattomia yhteistyökumppaneita, jotka voivat auttaa liiketoiminnan laajentamisessa tai uusille markkinoille siirtymisessä. CircVol-verkosto on kuvattu graafisesti, mikä auttaa lukijaa löytämään projektiinsa oleelliset kehitys- ja toteutustahot. Lisäksi kuvaus auttaa ymmärtämään kuinka laaja toimijajoukko todella painii samojen haasteiden kanssa.

Verkostoja perustetaan laaja-alaisen ja odottamattoman yhteistyön lisäksi myös spesifiseen tarpeeseen. Turun seudulla on lisäksi hiljattain perustettu Circular Materials and Solutions for Construction Cluster, lyhyemmin 3C-klusteri, jonka paikalliset jäsenet pyrkivät kansallisten hyötyjen saavuttamiseen. Erityisasiantuntija Reeta Huhtinen Turku Science Park Oy:stä kertoo: ”Yritysten väliset arvoketjut tulee suunnitella niin, ettei arvokkaita raaka-aineita mene hukkaan missään vaiheessa ja materiaalien uudelleenkäyttö tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Nordkalk Oy:n mukaantulo veturiyrityksenä luo tälle yhteistyölle hyvän pohjan.” Yhteistyö on ollut luontevaa aloittaa kaikille jäsenille yhteisistä haasteista. Toimintaa voidaan laajentaa myöhemmin laaja-alaisempiin projekteihin.

Koronakevään 2020 aikana uuden yhteistyön merkitys on huomattu monilla aloilla. Katsaus kiertotalouden ulkopuolisiin verkostoihin voi auttaa valaisemaan verkostojen yhteistyötä synnyttäviä menestyksen avaimia. Hyvä esimerkki uudesta yhteistyöstä löytyy mm. Turku Science Park Oy:n fasilitoimasta Terveyskampus Turku -verkostosta. Terveyskampus Turku on verkosto, joka tuo yhteen lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan sekä teknologian osaajat Varsinais-Suomessa. ”Yksi verkoston tärkeimmistä tuloksista ovat yhteisesti arvot, joihin kaikki kampuksen jäsenorganisaatiot ovat sitoutuneet.” kertoo Turku Business Regionin HealthTurku-kärkialan asiakkuuspäällikkö Janne Lahtiranta. Yksi näistä arvoista – uusiutumiskyky – on saanut myös konkreettisen ilmiasun Terveyskampuksen tutkimus-, kehitys- ja testauspalvelussa. ”TERTTU”-nimeä kantava palvelu mahdollistaa uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämisen yhteistyössä eri toimialojen ammattilaisten kanssa. Palvelussa nivoutuvat yhteen käytännön hoitotyö, sosiaali-, terveys-, ja teknologia-alojen huippututkimus sekä erilaiset testialustapalvelut, joita alueella tarjotaan mm. lääkekehitykseen, kuvantamiseen ja diagnostiikkaan liittyen. ”Tämän yhdistelemisen lopputuloksena syntyy uutta liiketoimintaa – ja parhaassa tapauksessa myös potilaan hoito paranee.” Lahtiranta jatkaa. Terveyskampus Turku -verkosto on hyvä esimerkki eri toimialojen yhteistyön tuloksena syntyvästä innovaatiotoiminnasta ja uudistumiskyvystä, joka on myös kiertotalouden verkostojen tavoite. Ensisilmäykseltä merkityksettömiä kontakteja ei siis kannata välttää, sillä uudet yhteistyöprojektit voivat olla yllättäviä menestystarinoita.

Kiertotalouden projektit ovat usein haastavia toteuttavaksi yksin, joten kiertotalouden verkostot ovat siltäkin osin perusteltuja. Lisäksi kiertotalous on usein uusien toimintamallien äärellä toimimista. Kun hankalasti hyödynnettäviä materiaaleja pyritään käyttämään esimerkiksi infrarakentamisessa, on projektissa hyvä olla mukana taho, jolla on kokemusta kertaluonteisten projektien läpiviennistä. Usein organisaatioissa syntyy sisäistä kitkaa uusien toimintamallien käyttöönotolle, jota ulkopuolinen taho voi vähentää. Tuorein silmin toimintaa katseleva taho voi sanallistaa yrityksen tarpeita ja rohkaista seuraavien askelten ottamisessa. Verkostoista voi löytää näitä tarpeellisia yhteistyökumppaneita ja projekteissa luotu yhteinen luottamus tekee seuraavista projekteista helpompia. Luottamus on usein asia, jota ei synny ilman riittävää tutustumisjaksoa. Kun verkostojen tilaisuuksissa on jo tutustuttu, on helpompaa ryhtyä käytännön projekteihin. Verkostoituminen herättää tunteita sekä puolesta että vastaan, mutta verkostomaisen liiketoiminnan rakentamisen hyödyt voittavat usein siitä mahdollisesti koituvan vaivannäön.

Kirjoittaja Julius Manninen, asiantuntija, Turku Science Park Oy

Sivuvirroista liiketoimintaa? – Avoimella tiedolla ja yhteistyöllä kestäviä ratkaisuja

Tänä vuonna on julkaistu Helsingin kaupunkistrategian kierto- ja jakamistalouden tiekartta, ja sen tarkoitus on ohjata kaupunkitason suunnittelua, rakentamista, hankintoja ja materiaalikiertoa kiertotalouden mukaisesti, niin että ylijäämämateriaalit saataisiin kestävään kiertoon eikä jätettä syntyisi. Tiekartassa yhtenä toimenpiteenä esiintyy toimintamallin luominen bio-ja kiertotalousyritysten ekosysteemin vahvistamiseksi. Tätä tavoitetta kaupungin CircVol –hankkeessa sivutaan, ja toimintamallin kehittäminen onkin jo hyvässä vauhdissa. Kaupunki on askeleen lähempänä Hiilineutraali Helsinki 2035-tavoitetta.

Biokiertotalouden vahvistamisella on myös sosioekonomisia seurauksia, kuten biomassan käyttökohteiden keskeinen taloudellinen kilpailu ja uudet työpaikat. Uusien taitojen ja innovaatioiden tarve kasvaa samalla kun biokiertotalous kaupungissa ja laajemmin yhteiskunnassa vahvistuu. Suomen biotalousstrategian tarkoituksena on ollut nostaa biotalouden kapasiteettia markkinataloudessa ja sen seurauksena muodostaa jopa 100 000 uutta työpaikkaa (TEM 2019).

Helsingin kaupungin CircVol –hankkeessa suurivolyymiset teollisuuden biojätteet pääsivät suurennuslasin alle pyrkimyksenä edistää lähialueiden sivuvirtojen hyödyntämistä kestävästi sekä avata käyttökohteita ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tiekartan painopisteinä näyttäytyvät viherjätteet, hankinnat, rakentaminen ja kierto- ja jakamistalouden liiketoimintamahdollisuudet. CircVol tukee vahvasti painopisteiden toteutumista, kuten liiketoimintamahdollisuuksien avaamista. Hankkeessa painottuu lähempi tarkastelu myös viherjätteiden kiertävälle käsittelylle, viherrakentamiselle ja yleisten alueiden kunnossapidolle uusiutuvia ja kierrätettyjä materiaaleja hyödyntäen.

Yhteistyön voimaa ei projektissa voida tarpeeksi korostaa. Kestävän kaupungin vision toteutus vaatii laajaa yhteistyötä, parempaa resurssien optimointia ja uusien liiketoimintapotentiaalien muodostamisesta. Tiedon läpinäkyvyys ja erilaiset digitaaliset data- ja keräysalustat saavat tässä merkittävän roolin. Digitaaliset alustat voivatkin toimia ymmärryksen lisääjinä ja kiertotalousmallien ajureina paikallisella, kansallisella ja globaalillakin tasolla. Bio- ja kiertotaloudessa hyvinkin erilaiset teollisuuden alat ja paikalliset toimijat voivat kohdata toisensa alustojen avulla. Sivuvirtojen ohjaaminen kestävään – ns. kaskadiperiaatteen – mukaiseen kertautuvaan käyttöön edellyttää tiedon läpinäkyvyyttä.

 CircVol -hankkeen tuloksia Helsingin kaupungilla – Story Map karttasovellus

Kaupungin biomassakartoituksen tuloksena on pääosin Luonnonvarakeskuksen Biomassa-Atlaksen ja YLVA-tietokannan tietoihin perustuva raportti syntyneistä laitoskohtaisista biomassoista Helsingin seudulla, joita voi tarkastella avoimessa, tarkennettavassa Story Map – karttasovelluksessa. Sen myötä voidaan tarjota kiertotalousyrityksille avointa tietoa sivuvirtojen syntypaikoista ja määristä. Erinomaista on se, että karttasovellus tuo läpinäkyvyyttä toimijoihin materiaalivirtojen lähteissä ja käsittelijöissä konkreettisesti, kommentoi Jaakko Pajunen Lassila & Tikanojalta.

Biomassoja syntyi kartoituksessa yli 460 000 tonnia, joista ylivoimaisesti suurin virta muodostui puupohjaisista massoista (155 000t). Jätevesilietteet (67 000t) ja metsäsivuvirrat (58 000t) muodostivat seuraavaksi suurimmat virrat. Myös kotieläinten lantaa muodostui määrällisesti huomattavasti, josta 67% oli hevosten ja ponien lantaa. Muita pienempiä kartoitettuja jakeita olivat peltokasvien sivuvirrat, kotitalouksien ja elintarviketeollisuuden biojätteet, puutarhajäte, eläinperäinen sivutuote ja rasvat/öljyt.

 

Kartoitusalueen suunnittelua ei ole sidottu valmiisiin teknologisiin ratkaisuihin, vaan kaupunki voi toimia alustana ja kumppanina yritysten teknologisissa tai muissa pilotoinneissa ja kaupallistamisessa kestävän kaupunkisuunnittelun ohella. Kartoitus auttaa ymmärtämään eri toimijoiden roolia ja dynamiikkaa, jatkaa Pajunen.

Liiketoiminnan mahdollisuuksia sivuvirroille on useita kehittyneiden teknologioiden ja innovaatioiden myötä, kuten biokaasun tai maanparannusaineen tuotantoon perustuvat laitokset, jotka perustuvat kiertomateriaalien energiapanosten käyttöönottoon.

Biomassakartoituksen rajautuessa Helsingin seudulle hankkeen tavoitteen mukaisesti, tulee huomioida liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen myös alueen ulkopuolelta, koska tämän kaltainen rajaus on – luonnollisesti – keinotekoinen. Kartoituksen laajentaminen onnistuisi vaivattomasti, varsinkin kun keinot ovat jo olemassa.

Koronakriisin pohjalta on mahdollista nousta yhteisvoimin biokiertotalouden ajureiden avulla, ja vauhdittaa ilmaston kannalta väistämätöntä siirtymää lineaarisesti taloudesta kohti kiertävää talousmallia, jossa toisen jäte on toisen raaka-aine.

Kirjoittajana Jenna Inkinen, projektiassistentti, Helsingin kaupunki

 

Varsinais-Suomen liitto pureutuu CircVol-hankkeessa kuntarajat ylittävään yhteistyöhön ja hyvien käytänteiden jakamiseen

Ratkaisuja maarakentamisen kiertotalouteen

 

Turun seudulla maarakennushankkeiden yhteydessä muodostuu arvion mukaan jopa 400 000 tonnia ylijäämämaita vuodessa (Turun Kiinteistöliikelaitos). Käytännössä ylijäämämaat ovat rakennustyömailta poistettavaa maa- ja kiviainesjätettä, joille ei kuitenkaan syystä tai toisesta löydy jatkokäyttöä, vaikka ne voitaisiinkin usein hyödyntää uusissa rakennushankkeissa. Näiden lisäksi työmailla syntyy monesti myös maarakentamisen uusiomateriaaleja, kuten esimerkiksi rakennusten purkutöissä muodostuvaa betoni- ja tiilimurskaa eli purkujätettä. Muita maarakentamiseen hyödynnettäväksi kelpaavia uusiomateriaaleja ovat mm. teollisuuden sivutuotteena syntyvät tuhkat ja esimerkiksi käytöstä poistetut autonrenkaat.

 

Näiden ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien tehokkaalla ja suunnitelmallisella uudelleenkäytöllä voitaisiin mm. vähentää rakennushankkeiden yhteydessä muodostuvia jätevirtoja, säästää neitseellisiä kiviainesvaroja, pienentää materiaalien kuljetusten aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ja vähentää kaupunkien läjitystilaa – sekä säästää rakentamisen kustannuksissa.

 

Varsinais-Suomen liiton CircVol-hankkeen osatoteutuksessa pureudutaan juuri näihin ongelmiin ja etsitään ratkaisuja maarakentamisen kiertotalouden edistämiseen sekä maankäytön suunnittelun hyvien käytänteiden jakamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntarajat ylittävän maa-ainesyhteistyön edistämistä koko Turun kaupunkiseudulla, maa-ainestoimijoiden kouluttamista kestäviin maarakentamisen käytäntöihin sekä maakunnassa syntyvien maarakentamisen uusiomateriaalien tunnistamista ja hyödyntämistä.

 

Työpajat ja koulutukset – Tiedonjakoa maarakentamisen hyvistä käytänteistä

 

Varsinais-Suomen liitto tunnetaan hankepartnereidemme keskuudessa useiden eri maarakentamisen teemoihin liittyvien koulutus- ja työpajatilaisuuksien järjestäjänä ja koordinoijana. Koulutus- ja työpajateemojen ideoita on kerätty kentältä maarakentamisen ja maa-ainesasioiden parissa toimivilta sidosryhmiltämme. Tapahtumien asiantuntijapuheenvuorojen osalta olemme tehneet tiivistä yhteistyötä muiden hankepartnereidemme, kuten Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. Hankkeen puitteissa olemme tähän mennessä (toukokuu 2020) järjestäneet yhteensä 10 maarakentamiseen liittyvää tilaisuutta- ja lisää on luvassa syksymmällä. Viimeisimmissä tilaisuuksissa on mm. kartoitettu Turun kaupunkiseudun tulevissa rakennushankkeissa syntyviä ja hyödynnettäviä ylijäämämassoja, käyty läpi maarakentamisen uusiomateriaalien hankintaprosesseja sekä tutustuttu kansallisesti ensimmäiseen jätteen End of Waste -menettelyyn betonijätteen näkökulmasta. Myöhemmin syksyllä pääsemme toivottavasti laittamaan kädet konkreettisesti saveen happamia sulfaattimaita käsittelevän maastotyöpajan merkeissä. Myös koulutustilaisuudet mm. MARA-asetuksesta, SYKEn Maaperän tilan tietojärjestelmästä (MATTI) sekä GTKn Turun maaperän taustapitoisuuskartoituksista (TAPIR) ovat työn alla. CircVol-hankkeen ja Varsinais-Suomen liiton viestintäkanavia seuraamalla pysyt ajan tasalla kulloinkin järjestettävistä tapahtumista.

 

Keskusteluista synergiaetuja

 

Kuntarajat ylittävällä maa-ainesyhteistyöllä on tärkeä rooli maarakentamisen kiertotalouden edistämisessä. Tiedonjakamista ja kokemuksia maarakentamisen hyvistä käytänteistä jaetaan paitsi järjestämissämme tapahtumissa, mutta ennen kaikkea myös tämän teeman ympärille kootussa alueellisessa yhteistyöryhmässä, jonka perustimme hankkeen puitteissa vuonna 2019. Mukaan alueellisen yhteistyöryhmän toimintaan saimme Turun kaupunkiseudun kunnista Turun, Raision ja Liedon sekä alueella toimivista yrityksistä Kiertomaa Oy:n. Näissä säännöllisin väliajoin järjestettävissä tapaamisissa käydään avointa vuoropuhelua maarakentamisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä pyritään mm. löytämään synergioita jo käynnissä olevien ja tulevien rakennushankkeiden välille.

 

Taustatukena kaavoituksessa

 

Toimimme hankkeen kautta myös maakunta- ja kuntakaavoituksen tukena. Tästä esimerkkinä olemme julkaisseet kiviaineshuollon tukialueet Varsinais-Suomen alueella yhteen kokoavan raportin ja paikkatietoaineiston. Raportissa on osoitettu paikkatietotarkastelun avulla mahdollisesti kiviaineshuoltoon soveltuvat välivarastointi- ja käsittelypaikat Varsinais-Suomen maakunnan alueella. Paikkatietoaineistoa voi tarkastella Lounaistiedon karttapalvelussa, joka samalla toimii julkaisufoorumina kaikelle hankkeessa tuotetulle paikkatietoaineistolle.

 

Maarakentamisen uusiomateriaalit kartalle

 

Ja lopuksi; kiinnostaisiko tietää missä päin Varsinais-Suomea syntyy ylijäämä- ja uusiomaa-aineksia, kuinka paljon ja mihin niitä mahdollisesti voitaisiin hyödyntää? Varsinais-Suomen liiton osatoteutuksessa ylläpidämme ja päivitämme kaikille avointa paikkatietoaineistoa maarakentamisen uusiomateriaaleista. Tietokantaa päivitetään säännöllisesti ja sen tarkoituksena on kannustaa maarakentamisen uusiomateriaalien hyödyntämiseen maakuntamme eri rakennushankkeissa sekä jakaa tietoa maa-ainesmarkkinoille tarjolla olevista mahdollisuuksista. Syntyykö teidän yrityksenne toiminnassa huomattavia sivuvirtoja, jotka haluaisitte mukaan karttanäkymään? Lisäämme mielellämme uusia toimijoita mukaan tietokantaan!

Työmme hankkeen parissa jatkuu edelleen. Toivottavasti myös sinä löydät tiesi syksyllä järjestämiimme koulutus- ja työpajatilaisuuksiin – Tai ehkäpä löydät uusia, tehokkaampia ja kestävämpiä toimintamalleja jonkin tuottamamme tiedon avulla?

 

Teksti: Pilvi Kara, Varsinais-Suomen liitto

Miten kiertotalouskeskus lähtee rakentumaan? – Esimerkkinä Välimaan kiertotalousalueen vaiheet

Kiertotalousalueet ovat nykyajan yhteiskunnalle oleellinen palvelu, joka indikoi siirtymistä kohti kestävämpää ja hiilineutraalimpaa tulevaisuutta. Yksi kiertotalouskeskittymä voi hyödyttää laajaa aluetta, joten kiertotalouden huomioiminen jo maakuntakaavan tasolla on tärkeää. Kiertotalouden toimivuutta voidaan parantaa useilla kaavatasoilla kiinnittämällä huomiota prosessin eri vaiheisiin. Aluekehityksen vaihtoehtoja on monia, joten kiertotalousalueen kaavoitukseen ja suunnitteluun on hyvä käyttää aikaa, jotta tuloksena olisi toimivan kiertotalouden keskus.

Oulun uusi kiertotalousalue Välimaa on monelle toimijalle suunniteltu laaja alue. Yleiskaavan ej-merkintä mahdollistaa monipuoliset kiertotalouden toimenpiteet ja vastaava kaavamerkintä onkin Oulun alueella vain Ruskon jätekeskuksen alueella ja Välimaalla. Välimaa on esimerkki alueesta, jonka suunnittelussa on pyritty siihen, että kaavoitus mahdollistaa monia kiertotalouteen tarvittavia ratkaisuja. Välimaa voikin toimia esimerkkinä kiertotalousalueen onnistuneesta kaavaprosessista, sillä alueella on otettu jo suunnitteluvaiheessa huomioon useita mahdollisia haastekohtia.

Vaihe 0. Tarpeen tunnistaminen
Kiertotalousalueen suunnittelu lähtee liikkeelle tarpeen tunnistamisesta. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhtenä teemana olivat seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet, joten kaavaa laadittaessa tunnistettiin tarve uudelle materiaalikeskukselle.

Vaihe 1. Ensimmäiset selvitykset v. 2014
Kun Oulun seudulla todettiin tarve uudelle materiaalikeskukselle, ryhdyttiin selvittämään sille sopivaa aluetta. Asiantuntijaselvitykseen otettiin mukaan 12 vaihtoehtoista sijaintia. Selvitys valmistui vuonna 2014 ja mahdollisiksi sijoituspaikoiksi valikoituivat Välimaa, Saviharju ja Punaisenladonkangas.

Vaihe 2. Maakuntakaavoitus käsi kädessä selvitysten kanssa
Vuonna 2015 ehdotusten joukosta valittiin Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa sijoittumispaikaksi Välimaa.

Vaihe 3. Yleiskaava laaditaan samanaikaisesti muiden selvitysten kanssa
Yleiskaavaa laadittiin selvitysten kanssa samanaikaisesti ja Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksessa oli nähtävillä em. selvityksen vaihtoehtoiset sijainnit. Yleiskaavaehdotukseen tarkennettiin materiaalikeskuksen sijainniksi Välimaa 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen mukaisesti. Välimaan valintaan vaikutti mm. sen sijainti kaukana asutuskeskuksista.

Vaihe 4. Uuden Oulun yleiskaavan hyväksyminen mahdollistaa toiminnan!
Vuonna 2016 Välimaa merkitään Uuden Oulun yleiskaavaan merkinnällä ej – jätteenkäsittelyalue. Toinen samalla merkinnällä merkitty alue on Rusko. Kaava toimii toiminnan mahdollistajana ja turvaa alueen toimintaedellytysten säilymisen. Yleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa 18.4.2016.

Vaihe 5. Maakuntakaavan hyväksyminen v. 2016
2. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa loppuvuodesta 2016. Sitä ennen ehdotus oli ollut nähtävillä. Prosessi koettiin onnistuneeksi, sillä Uuden Oulun yleiskaavaa ja toista vaihemaakuntakaavaa voitiin laatia rinnakkain.

Vaihe 6. Asemakaavoitusta ei tehdä – Miksi?

”Kiertotalousalueita koskevien kaavojen ohjauksessa tulisi hakea mahdollisimman optimaalista tasoa; kaavan tulee olla riittävän joustava, jotta se mahdollistaa alueen kehittymisen pitkälle tulevaisuuteen liiketoimintakonseptien ja ympäristön muutoksista huolimatta, mutta samalla kaavan on ohjattava alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteutusta, jotta voidaan riittävästi varmistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden täyttyminen.”
– Seudullisesti merkittävien bio- ja kiertotalousalueiden kehittäminen ja kaavoitus, 2018

Yleiskaavatason on koettu olevan riittävä kaavoituksen taso Välimaan kiertotalousalueelle. Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa, sillä toimijoiden määrää ja toimintoja ei pystytä etukäteen tunnistamaan asemakaavan edellyttämällä tavalla. Raskaiden asemakaavoitusprosessien sijaan alueelle on laadittu yleissuunnitelma, jonka avulla kaavakartan-tyylistä kokonaisuuden hallinnointia on mahdollista toteuttaa. Kaavoituksen jättäminen yleiskaavan tasolle antaa vapaammat mahdollisuudet muuttaa ja kehittää aluetta toimijoiden tarpeiden pohjalta ja esimerkiksi räätälöidä toimialueiden kokoa sopivaksi.

Vaihe 7. Yleissuunnitelma yhdessä toimijoiden kanssa
Asemakaavan sijaan vuonna 2018 laadittiin alustava yleissuunnitelma yhteistyössä Välimaan toimijoiden kanssa. Alueita suunniteltiin yhdessä ja suunnitelmassa otettiin huomioon mm. alueen infra, vesienhallinta ja rakennettavuus. Yleissuunnitelmaa tarkennettiin vuonna 2019.

Vaihe 8. CircVol-hankkeen toimet tukevat alueen rakentumista

Vuonna 2019 Välimaalle laadittiin tarvittavat rakennussuunnitelmat, jotka varmistavat alueen toimivuuden. Samana vuonna myös CircVol-hankkeessa edistettiin kiertotalousalueen rakentumista usein eri tavoin. Hankkeen puitteissa esimerkiksi:

        laadittiin alueelle markkinointimateriaalia, esittelyvideo ja nettisivut

        suunniteltiin alueen vedenlaadun hallintaa pilottimuotoisella vesiensuojelurakenteella

        osallistettiin Välimaan vaikutusalueen asukkaita ja toimijoita työpajassa, jossa keskusteltiin alueen rakentumisesta ja kuultiin asukkaiden huolia

        perustettiin hankkeen kasvatuskokeiden pilottialue yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa

Vaihe 9. Infran rakentaminen päättyy, mutta aluekehitys jatkuu
Vuoden 2020 aikana alueen tieinfran ensimmäinen vaihe valmistuu ja toimijat voivat aloittaa alueidensa rakentamisen. Tämä ei kuitenkaan merkitse loppua alueen kehittymiselle. CircVol-hanke on laittanut alulle monta kehitysuraa, joilla alueen toimijoiden toivotaan jatkavan muun muassa yhteistyöllä paikallisten osallistamisen, keskinäisen vuoropuhelun, alueen kehittämisen ja innovatiivisten ratkaisujen parissa.

 

Kuva: Oulun Välimaan kiertotalousalueen havainnekuva

Välimaan viisi valttia

Oulun kaupunki on vaikuttanut aktiivisesti Välimaan kehitykseen. Välimaan toimivuutta kiertotalousalueena on tarkasteltu monessa vaiheessa ennen toiminnan aloittamista, mikä on antanut alueelle lähtötilanteeseen monta valttikorttia. Näistä viisi tärkeintä ovat:

        Sijainti hyvien yhteyksien varrella

Sijaintinsa puolesta Välimaa palvelee Oulun seutua laajempaakin aluetta. Alueella on entisen Kiimingin kunnan osittain suljettu kaatopaikka, joten kyseessä ei ole neitseellinen alue.

        Alueen suuri koko ja laajentumismahdollisuudet

Suunnitelmissa toiminnalle on varattu riittävän isoja alueita. Alueen maanomistaja on Oulun kaupunki, joka luovuttaa toimijoille tontteja ensin aluevarauksella ja lopullisesti myymällä. Alueiden koko on räätälöitävissä.

        Vesienhallinta

Alueen kehityksessä on huomioitu vesiasiat monella tapaa. Alueella muodostuvat jätevedet ohjataan jätevesiviemäriin ja hulevesien parempaa laatua pilotoidaan vesiensuojelurakenteella.

        Kustannuksien jakaminen

Kaupunki tukee alueen rakentumista ja rakennuttaa alueelle perustoimintoihin tarvittavan infran. Toimijoiden etuja ovat mm. rakennuskustannuksien jakaminen.

        Luvitus alueella

Lähellä ei sijaitse suuria asutuskeskuksia tai erityisen arvokkaita luontotyyppejä. Toimijakohtaiset ympäristöluvat mahdollistavat yksityiskohtaisemmat YVA-hakemukset.

 

Kirjoittajana projektipäällikkö Venla Honkala, Oulun kaupunki, CircVol-hanke, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

Lähteet: Tekstissä on hyödynnetty MAL-verkoston / Tampereen seudun kuntayhtymän raporttia Seudullisesti merkittävien bio- ja kiertotalousalueiden kehittäminen ja kaavoitus, julkaistu 3.4.2018.

Välimaasta voi lukea lisää kiertotalousalueen nettisivuilta: www.ouka.fi/oulu/valimaa/