Entries by Julius Manninen

UUSIA MITTAUSMENETELMIÄ YLIJÄÄMÄMAIDEN KIERTOTALOUDEN TEHOSTAMISEEN

Maanrakentamisen yhteydessä syntyy maamassoja, joiden kierrätystä uusiin käyttökohteisiin on mahdollista tehostaa. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat selvittäneet uusia mittausmenetelmiä ylijäämämaiden haitta-ainepitoisuuksien ja tilavuuksien määrittämiseen. Tyypillisesti maa-aineksissa esiintyy haitta-aineena hiilivety pohjaisia tuotteita, kuten erilaisia polttoaineita ja öljyjä tai raskasmetalleja. CircVol-hankkeen puitteissa on maastossa ja laboratoriossa testattu spektroskopiaan perustuvia kameroita ja mittalaitteita, sekä kehitetty […]

Bioperäisissä kaasuissa potentiaalia kaupunkien hiilineutraaliuden edistäjänä

Jotta bioperäisten kaasujen käyttö laajenisi, kaupungeilta tarvitaan selkeä strategia ja systemaattista johtamista. Biokaasu on huomioitu pk-seudulla jo päästöttömien työmaiden Green Deal -linjauksissa. Kaupunkien kiinnostus bioperäisiin kaasuihin perustuu kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja haluun tukea biokiertotalouden liiketoimintaa. Pääkaupunkiseudulla on ollut halua uudistumiseen, mikä on näkynyt kaupunkien strategioissa ja johtanut aktiivisuuteen monissa ilmastohankkeissa. Biokaasun tuotanto ja käyttö eivät ole […]

Rakentamisen maa-ainesten hyödyntäminen sujuvammaksi – MASA 2.0

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) valmistelivat vuosien 2015−2018 aikana ehdotuksen uudeksi valtioneuvoston asetukseksi, joka koski maa-ainesjätteen hyödyntämistä maarakentamisessa (MASA-asetus). Ehdotuksen yleisenä tavoitteena oli rakentamisen ja vastaavan toiminnan yhteydessä syntyvän, jätteeksi luokiteltavan maa-aineksen sekä maaperän stabiloinnin sideaineeksi soveltuvan jätteen hyödyntämisen turvallinen edistäminen. Ehdotus perustui ympäristönsuojelulain mukaiseen rekisteröintimenettelyyn jätteen käsittelyssä, vastaavalla tavalla kuten eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa […]

Verkostot vauhdittavat kiertotaloutta

Kiertotalous on yhteistyötä. Kiertotalouden ympärille on perustettu lukuisia hankkeita, verkostoja, yhteisöjä, yhteistyöfoorumeita ja muita yhteistyötä edistäviä rakenteita. Pitääkö verkostoja kuitenkaan aina perustaa, vai syntyvätkö verkostot myös itsestään? Kuten sanottu, kiertotalous on ennen kaikkea yhteistyötä materiaalien tuottajien, tuotteiden ja palveluiden tuottajien, loppukäyttäjien ja tuotteen elinkaaren jälkeisten palvelujen tuottajien kanssa. Kun tämä arvoketju toimii, on verkosto oikeastaan […]

Digitaaliset ratkaisut kiertotalouden ajureina

Teknologisen kehityksen saralla digitalisaatio ja datateknologiat ovat mullistaneet eri toimialoja laajasti mahdollistaen uusia, tehokkaita ja monipuolisia toimintatapoja kautta toimialojen. Uusien teknologioiden myötä yritysten ja organisaatioiden kehitys suuntautuu jatkuvasti pois manuaalisen työn optimoimisesta ja uusien ratkaisujen kehitys pyörii vahvasti datan erilaisten keräys- ja hyödyntämismahdollisuuksien ympärillä. Alan keskustelu on kuhissut eri teknologioiden ja niistä muodostuneiden trendien ympärillä […]

Innovaatioalustoja, verkostoja, avoimuutta ja sujuvaa yhteistyötä – Kiertotalousyhteistyö kiinnostaa yrityksiä

Helsingin kaupunki toteutti CircVol-hankkeessa syksyllä 2019 yrityskartoituksen, jossa tunnistettiin biologisiin virtoihin tukeutuvan bio- ja kiertotalouden yritysekosysteemiä sekä kartoitettiin yritysten sijoittumis- ja palvelutarpeita. Kartoituksen tuloksena tunnistettiin yli 30 kiertotalousyhteistyöstä kiinnostunutta yritystä, joiden kanssa jatketaan biologisiin virtoihin tukeutuvan kiertotalousyhteistyön rakentamista. Selvityksessä tunnistettiin aluksi biologisiin virtoihin tukeutuva lähes 200 yrityksen ekosysteemi. Yritysekosysteemiin kuului erityisesti ravinnontuotannon, elintarviketeollisuuden ja ruokapalvelujen […]

Pääkaupungin suurivolyymiset biovirrat kestävään kiertoon

Käymme kiinteistöpäällikkö Lehtomäen kanssa läpi ITIS-kauppakeskuksen jätejakeiden kiertoa uuden jäähdytetyn ja otsonoivan biojätepuristimen ääressä. Pohjalla pyörii ensimmäinen erä biojätettä, elokuvateatterin ylijäämäpoppareita. Kauppakeskus tuottaa vuosittain noin 400 tonnia pakattua ja puristimiin tiivistettyä biojätettä jatkokäsittelyyn. Kustannukset maksetaan vuokralaisten hoitovastikkeissa ja niitä pyritään pitämään kurissa tehokkaalla logistiikalla. Jäähdytetyissä puristimissa biojätettä voidaan kerätä suurempiin kuljetuseriin. Jätejakeista ainoastaan pahvi tuottaa […]

Yhteistyötä ja osaamisen vahvistamista Turussa

Turun ammattikorkeakoulussa oppiminen ja opettaminen liitetään kiinteästi yhteen työelämän sekä tutkimus- ja kehityshankkeiden kanssa. Työelämälähtöistä toimintatapaamme kutsutaan Innovaatiopedagogiikaksi. Innovaatiopedagogiikka perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten näkökulmien yhdistämiselle. Se tähtää opiskelijoiden innovaatiovalmiuksien luomiseen yhdistämällä opetusta, tutkimus- ja kehitystyötä sekä yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa. 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hankkeen tavoitteet liittyen […]

Jätemateriaalit turvallisesti kiertoon maarakentamisessa

”Tarvitaan rohkeutta kokeilla ja kehittää jätemateriaaleja nykyistä kilpailukykyisempään suuntaan.” Suomessa kaivetaan tai louhitaan vuosittain maa-ainesten ottoalueilta noin 70 miljoonaa tonnia harju- ja kalliokiviainesta. Tämä vastaa tilavuudeltaan lähes 300 eduskuntataloa. Merkittäviä käyttökohteita neitseelliselle kiviainekselle ovat väylät, kentät, vallit ja rakennusten pohjarakenteet. Esimerkiksi rakenteiden ja rakennusten purkamisessa syntyy samaan aikaan maarakentamiseen soveltuvia jätemateriaaleja, joiden määränpäänä on useimmiten […]