Verkostot vauhdittavat kiertotaloutta
Kiertotalous on yhteistyötä. Kiertotalouden ympärille on perustettu lukuisia hankkeita, verkostoja, yhteisöjä, yhteistyöfoorumeita ja muita yhteistyötä edistäviä rakenteita. Pitääkö verkostoja kuitenkaan aina perustaa, vai syntyvätkö verkostot myös itsestään? Kuten sanottu, kiertotalous on ennen kaikkea yhteistyötä materiaalien tuottajien, tuotteiden ja palveluiden tuottajien, loppukäyttäjien ja tuotteen elinkaaren jälkeisten palvelujen tuottajien kanssa. Kun tämä arvoketju toimii, on verkosto oikeastaan jo syntynyt. Verkoston jäsenet eivät kuitenkaan välttämättä ole toisiinsa yhteydessä aktiivisesti, eikä verkostoa aktiivisesti kehitetä kokonaisuutena, jolloin koko arvoketju voi verkostojen tutkimuskirjallisuuden mukaan kärsiä enemmän markkinoiden muutoksista.
Verkostot tuottavat hyödyllisiä kontakteja jäsenilleen. Kontaktien arvoa ei välttämättä nähdä heti aluksi, mutta uuden tilanteen tullessa eteen, saattaa näennäisesti vähäarvoinen kontakti muuttua tärkeäksi. Siksi 6Aika-ohjelman CircVol-hankkeessa on koottu kansallista verkostoa suurivolyymisten maamassojen ja teollisten sivuvirtojen hyödyntämisestä kiinnostuneille tahoille infra-alalla jo olevien järjestöjen ja foorumeiden lisäksi. Mukana on lukuisten eri toimialojen edustajia sekä julkisia organisaatioita ja korkeakoulujen edustajia. Verkosto koostuu Turussa, Tampereella, Oulussa ja Helsingissä toteuttavissa pilottiprojekteissa mukana olevien yritysten, korkeakoulujen ja julkisten organisaatioiden edustajista. Verkoston edustajia on tuotu yhteen hankkeen tapahtumissa ja uusia webinaareja on suunnitteilla. Tulevissa webinaareissa osallistujat voivat tuoda esiin menestystarinoitaan tai etsiä uusia yhteistyökumppaneita tuleviin projekteihin. Tapahtumissa voi löytää odottamattomia yhteistyökumppaneita, jotka voivat auttaa liiketoiminnan laajentamisessa tai uusille markkinoille siirtymisessä. CircVol-verkosto on kuvattu graafisesti, mikä auttaa lukijaa löytämään projektiinsa oleelliset kehitys- ja toteutustahot. Lisäksi kuvaus auttaa ymmärtämään kuinka laaja toimijajoukko todella painii samojen haasteiden kanssa.
Verkostoja perustetaan laaja-alaisen ja odottamattoman yhteistyön lisäksi myös spesifiseen tarpeeseen. Turun seudulla on lisäksi hiljattain perustettu Circular Materials and Solutions for Construction Cluster, lyhyemmin 3C-klusteri, jonka paikalliset jäsenet pyrkivät kansallisten hyötyjen saavuttamiseen. Erityisasiantuntija Reeta Huhtinen Turku Science Park Oy:stä kertoo: ”Yritysten väliset arvoketjut tulee suunnitella niin, ettei arvokkaita raaka-aineita mene hukkaan missään vaiheessa ja materiaalien uudelleenkäyttö tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Nordkalk Oy:n mukaantulo veturiyrityksenä luo tälle yhteistyölle hyvän pohjan.” Yhteistyö on ollut luontevaa aloittaa kaikille jäsenille yhteisistä haasteista. Toimintaa voidaan laajentaa myöhemmin laaja-alaisempiin projekteihin.
Koronakevään 2020 aikana uuden yhteistyön merkitys on huomattu monilla aloilla. Katsaus kiertotalouden ulkopuolisiin verkostoihin voi auttaa valaisemaan verkostojen yhteistyötä synnyttäviä menestyksen avaimia. Hyvä esimerkki uudesta yhteistyöstä löytyy mm. Turku Science Park Oy:n fasilitoimasta Terveyskampus Turku -verkostosta. Terveyskampus Turku on verkosto, joka tuo yhteen lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan sekä teknologian osaajat Varsinais-Suomessa. ”Yksi verkoston tärkeimmistä tuloksista ovat yhteisesti arvot, joihin kaikki kampuksen jäsenorganisaatiot ovat sitoutuneet.” kertoo Turku Business Regionin HealthTurku-kärkialan asiakkuuspäällikkö Janne Lahtiranta. Yksi näistä arvoista – uusiutumiskyky – on saanut myös konkreettisen ilmiasun Terveyskampuksen tutkimus-, kehitys- ja testauspalvelussa. ”TERTTU”-nimeä kantava palvelu mahdollistaa uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämisen yhteistyössä eri toimialojen ammattilaisten kanssa. Palvelussa nivoutuvat yhteen käytännön hoitotyö, sosiaali-, terveys-, ja teknologia-alojen huippututkimus sekä erilaiset testialustapalvelut, joita alueella tarjotaan mm. lääkekehitykseen, kuvantamiseen ja diagnostiikkaan liittyen. ”Tämän yhdistelemisen lopputuloksena syntyy uutta liiketoimintaa – ja parhaassa tapauksessa myös potilaan hoito paranee.” Lahtiranta jatkaa. Terveyskampus Turku -verkosto on hyvä esimerkki eri toimialojen yhteistyön tuloksena syntyvästä innovaatiotoiminnasta ja uudistumiskyvystä, joka on myös kiertotalouden verkostojen tavoite. Ensisilmäykseltä merkityksettömiä kontakteja ei siis kannata välttää, sillä uudet yhteistyöprojektit voivat olla yllättäviä menestystarinoita.
Kiertotalouden projektit ovat usein haastavia toteuttavaksi yksin, joten kiertotalouden verkostot ovat siltäkin osin perusteltuja. Lisäksi kiertotalous on usein uusien toimintamallien äärellä toimimista. Kun hankalasti hyödynnettäviä materiaaleja pyritään käyttämään esimerkiksi infrarakentamisessa, on projektissa hyvä olla mukana taho, jolla on kokemusta kertaluonteisten projektien läpiviennistä. Usein organisaatioissa syntyy sisäistä kitkaa uusien toimintamallien käyttöönotolle, jota ulkopuolinen taho voi vähentää. Tuorein silmin toimintaa katseleva taho voi sanallistaa yrityksen tarpeita ja rohkaista seuraavien askelten ottamisessa. Verkostoista voi löytää näitä tarpeellisia yhteistyökumppaneita ja projekteissa luotu yhteinen luottamus tekee seuraavista projekteista helpompia. Luottamus on usein asia, jota ei synny ilman riittävää tutustumisjaksoa. Kun verkostojen tilaisuuksissa on jo tutustuttu, on helpompaa ryhtyä käytännön projekteihin. Verkostoituminen herättää tunteita sekä puolesta että vastaan, mutta verkostomaisen liiketoiminnan rakentamisen hyödyt voittavat usein siitä mahdollisesti koituvan vaivannäön.
Kirjoittaja Julius Manninen, asiantuntija, Turku Science Park Oy
