Photo by Markus Spiske on Unsplash
Julius Manninen

Digitaaliset ratkaisut kiertotalouden ajureina

/in /by

Teknologisen kehityksen saralla digitalisaatio ja datateknologiat ovat mullistaneet eri toimialoja laajasti mahdollistaen uusia, tehokkaita ja monipuolisia toimintatapoja kautta toimialojen. Uusien teknologioiden myötä yritysten ja organisaatioiden kehitys suuntautuu jatkuvasti pois manuaalisen työn optimoimisesta ja uusien ratkaisujen kehitys pyörii vahvasti datan erilaisten keräys- ja hyödyntämismahdollisuuksien ympärillä. Alan keskustelu on kuhissut eri teknologioiden ja niistä muodostuneiden trendien ympärillä jo pitkään, mutta olennaisimmista teknologioista, kehityksen tasosta sekä hyödyntämismahdollisuuksista on vasta vähän dokumentoituja näyttöä etenkin kiertotalouden osa-alueella.  Digitalisaatio mahdollistaa jo monilla yrityksillä uusia toimintatapoja sekä entistä parempaa resurssioptimointia, joten on syytä ajatella, että digitalisaatiolla on merkittäviä vaikutuksia myös kiertotalousratkaisujen kehitykseen. Vuoden 2019 aikana Tampereen Yliopiston tutkimuksessa kartoitettiin digitaalisten ratkaisujen vaikutuksia kiertotalouteen tavoitteena havainnollistaa uusien teknologioiden kiertotaloutta edistäviä mahdollisuuksia.

Kiertotalouden hyödyt voidaan määritellä kolmen kiertotalouden ajurin kautta, jotka ovat resurssitehokkuus, tuotteen elinkaaren pidentäminen sekä materiaalivirtojen sulkeminen. Toiminnot, jotka edistävät yhtä tai useampaa edellä mainituista ajureista, voidaan laskea kiertotaloutta edistäviksi toiminnoiksi. Tutkimukseen pyrittiin hakemaan erilaisia kiertotalouden ratkaisuja toteuttavia yrityksiä, jotta voitaisiin tunnistaa digitaalisten teknologioiden yhteyksiä jokaiseen kolmesta ajurista. Kiertotalouden ratkaisujen toteutuminen ei ole minkään yhden teknologian mahdollistama tulos, vaan se vaatii laajaa teknologista kehitystä ja usein huomattavia investointeja eri teknologioiden implementointiin. Digitaalisten ratkaisujen kehitystä organisaatiossa voidaan kuvata uusien teknologioiden kolmen luokan kautta, jotka ovat dataa keräävät, -integroivat ja -analysoivat teknologiat. Dataa analysoivien teknologioiden käyttöönotto vaatii dataa keräävien ja dataa integroivien teknologioiden kehitystä, jolloin teknologioiden kehitys tapahtuu lineaarisesti tasoittain.

Digitaalisten teknologioiden kautta voitiin tunnistaa useita konkreettisia hyötyjä, joilla teknologioiden mahdollistamat ratkaisut edistävät resurssitehokkuutta, tuotteiden elinkaarien pidentämistä sekä materiaalivirtojen sulkemista. Lopputuloksena saadaan prosessimainen kaavio, jossa yhteys teknologioiden ja kiertotalouden ajurien välille saadaan luotua teknologioiden etujen, vaikutusalueiden ja konkreettisten hyötyjen avulla. Kaaviosta voidaan huomata, että teknologioiden vaikutusalueet jakautuvat sekä organisaatioiden sisäisiin että ulkoisiin tekijöihin, joista voitiin tunnistaa 11 kiertotaloutta tukevaa vaikutusta.

Digitaalisten teknologioiden hyöty kiertotaloudelle

Dataa keräävien teknologioiden vaikutuksia voidaan nähdä yritysten sisäisen toiminnan kehityksessä, jotka ilmenevät uusien liiketoimintamallien, prosessien optimoinnin, paremman päätöksenteon ja asiakastuntemuksen kautta. Dataa keräävien teknologioiden mahdollisuudet vaikuttavat enimmäkseen resurssitehokkuuden parantamiseen sekä osittain tuotteiden elinkaarien pidentämiseen. Dataa integroivien teknologioiden hyödyt näkyvät eri datalähteiden integroinnissa sekä mahdollisuudessa hyödyntää ja hallita entistä laajempaa data kapasiteettia. Integrointi teknologioiden tuomat hyödyt keskittyvät materiaalivirtojen kierron sulkemiseen. Dataa analysoivien teknologioiden hyödyt näkyvät todella yksityiskohtaisen ja tarkan tiedon sekä tehokkaiden analyysien tuomien mahdollisuuksien kautta, joita voidaan hyödyntää resurssitehokkuuden optimoinnissa sekä materiaalivirtojen sulkemisessa. Lisäksi mahdollisuudet datateknologioiden hyödyntämiseen ovat vasta kehittymässä, joten kiertotalouden ympärille rakentuvat innovaatiot voivat tuoda markkinoille täysin uudenlaisia tapoja kiertotalouden tukemiseen, joita on vielä mahdoton tunnistaa.

Useat yritykset ovat jo edenneet dataa keräävien teknologioiden kehityksessä ja implementoinnissa, mutta niiden vaikutukset keskittyvät lähinnä vain resurssitehokkuuden parantamiseen sekä tuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Jotta digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää materiaalikiertojen sulkemisessa, yrityksen teknologisen kehityksen on edettävä integroivien ja analysoivien teknologioiden tasolle. Tämä vaatii toimijoilta laajoja investointeja, mutta teknologioiden potentiaali on selvästi tunnistettavissa.

Selvitys on toteutettu osana Tampereen yliopistolla vuonna 2019 tehtyä tutkimusta digitaalisten ratkaisujen vaikutuksista kiertotalouteen. Tutkimus on osa EAKR-rahoitettua 6Aika-hanketta ”CircVol: Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa”. Blogissa esitetty visuaalinen kaavio on johdettu tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen sekä haastatteluiden tuloksista.

Teksti: Juha-Matti Väisänen, tutkimusapulainen, Tampereen yliopisto, vaisanen.jm@gmail.com

Kuva: Juha-Matti Väisänen ja Mainostoimisto Värikäs / Kati Kangasniemi

Julius Manninen

Innovaatioalustoja, verkostoja, avoimuutta ja sujuvaa yhteistyötä – Kiertotalousyhteistyö kiinnostaa yrityksiä

/in /by

Helsingin kaupunki toteutti CircVol-hankkeessa syksyllä 2019 yrityskartoituksen, jossa tunnistettiin biologisiin virtoihin tukeutuvan bio- ja kiertotalouden yritysekosysteemiä sekä kartoitettiin yritysten sijoittumis- ja palvelutarpeita. Kartoituksen tuloksena tunnistettiin yli 30 kiertotalousyhteistyöstä kiinnostunutta yritystä, joiden kanssa jatketaan biologisiin virtoihin tukeutuvan kiertotalousyhteistyön rakentamista.

Selvityksessä tunnistettiin aluksi biologisiin virtoihin tukeutuva lähes 200 yrityksen ekosysteemi. Yritysekosysteemiin kuului erityisesti ravinnontuotannon, elintarviketeollisuuden ja ruokapalvelujen yrityksiä, metsäteollisuuden toimijoita sekä rakentamisen suurivolyymisten biologisten sivuvirtojen hyödyntäjiä. Yritysekosysteemiin mukaan tunnistetuille yrityksille suunnattiin kysely, jossa kartoitettiin heidän kiinnostuksensa kiertotalousyhteistyöhön toisten yritysten ja Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi ekosysteemistä valittiin noin 50 yritystä tarkempiin haastatteluihin. Haastatteluiden kautta kartoitettiin yritysten kiinnostusta lähteä mukaan yhteiskehittämään biointegraattia sekä heidän yleistä kiinnostustaan kiertotalouden yhteistyöhön sekä toivomuksia kaupungin yrityspalveluita kohtaan.

Työn tuloksena tunnistettiin 32 toimijaa, jotka haluavat olla mukana rakentamassa kiertotalouden yhteistyötä yhdessä Helsingin kaupungin ja CircVol -hankkeen kanssa. Kiinnostuneet yritykset edustivat monipuolisesti eri toimialoja, kuten esimerkiksi jätehuoltopalveluita ja jätteiden käsittelyä, elintarvikealan teollista ja pientuotantoa, energiateknologiaa sekä muovia korvaavien materiaalien kehittäjiä ja rakennusmateriaalien tuotantoa.

Biomassakartoituksen tuloksia. Tarkempi raportti julkaistaan myöhemmin.

Mukaan innovaatioalustoihin ja pilotointeihin

Haastattelujen kautta yritykset viestivät, että he haluavat olla mukana kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja toivovat tukea markkinointiyhteistyön rakentamiseen. Lisäksi yrityksiä kiinnostaa tuotannolliset tilat sekä erilaiset innovaatioalustat ja pilotointimahdollisuudet. Pk-yritysten osalta nostettiin erityisesti esiin nopean päätöksenteon tarve, sillä pienemmillä yrityksillä päätöshorisontti on lähellä ja tarpeet hyvin konkreettisia.

Kiertotalouden osalta haastatellut yritykset indikoivat kiinnostustaan erityisesti raaka-aineisiin liittyvän kiertotalouden kehittämiseen (esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvirrat), pakkauksiin liittyviin kiertotalousratkaisuihin (biopohjaiset pakkausmateriaalit) sekä kestäviin energiaratkaisuihin esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämiseen liittyen. Lisäksi nostettiin esiin maamassoihin ja jätteisiin liittyvät yhteistyömahdollisuudet.

”Kaupungin roolina on positiivisen ja yritysystävällisen ilmapiirin luominen sekä erittäin sujuva kaavoitus ja luvitus. Myöhemmin kaupungin tulisi järjestää julkisen liikenteen yhteydet, jos kyseessä iso työpaikka”, tiivisti eräs haastateltu yritys toivomuksista kaupungin palveluille.

Yritysjatkoilla peräänkuulutettiin avoimuutta ja johdonmukaisuutta toiminnassa

Haastattelujen lisäksi 11.12.2019 järjestettiin Helsingissä Allas Sea Poolilla CircVol-hankkeen seminaarin yhteydessä yritysjatkot. Tilaisuuden tarkoituksena oli käynnistää kaupungin ja yritysten välistä keskustelua kiertotalouden yhteistyöstä sekä kuulla yritysten toivomuksia kaupungin tarjoamien yrityspalveluiden ja muun yhteistyön suhteen. Lisäksi tilaisuudessa kerättiin syötteitä CircVol –hankkeen v. 2020 toiminnan suunnittelua varten.

Yritysjatkoille osallistui 15 yritystä ja keskustelu käytiin kolmessa pienryhmässä seuraavista aiheista:

  1. Mitä itselläni ja yritykselläni on annettavaa kiertotaloudelle
  2. Millainen on oman yritystoiminnan näkökulmasta kiertotalouden ihannetila
  3. Mitä toivomuksia yrityksillä on kaupunkiyhteistyölle?

Yritysjatkojen keskusteluissa nousi esiin seuraavat yritysten esiintuomat näkökulmat ja toivomukset:

  • Yhteisen kiertotalouden vision luominen sekä alueellisten vahvuuksien ja kärkiteemojen tunnistaminen
  • Toimialarajat ylittävien kokonaisarvoketjujen rakentaminen, jossa kaikkia toimijoita kiinnostavat aiheet huomioitu.
  • Kokeilukulttuurin vaaliminen
  • Reilu, riskit ja mahdollisuudet jakava liiketoimintaympäristö

Kaupungille ja kaupungin yrityspalveluille esitettyjä toiveita olivat:

  • Viranomaisyhteistyön lisääminen jo uusien ideoiden alkuvaiheessa
  • Sujuva lupakäsittely
  • Kaupungin omistamien biovirtojen avaaminen kiertotaloudelle
  • Johdonmukaisuus toiminnassa
  • Avoin tiedottaminen
  • Avoin data

 

Haastattelujen ja yritysjatkojen keskustelujen lopputuloksena paitsi tunnistettiin ja sitoutettiin yrityksiä mukaan kiertotalouden yhteistyöhön, niin myös samalla tuotettiin arvokasta tietoa Helsingin kaupungille siitä, mihin suuntaan sen tulisi kehittää yrityksille suunnattuja palveluita. Tietojen avulla Helsingin kaupunki voi nyt kehittää eteenpäin yritysekosysteemejä ja –klustereita tarjoamalla mm. monipuolisia sijaintimahdollisuuksia, kansainvälistä verkostoitumista, päästövähennyksiä sekä luoda uusia innovaatioita, jotka tuottavat myös uusia vientimahdollisuuksia.

”Tartumme CircVol –hankkeessa heti vuoden 2020 alusta yritysten esittämiin toiveisiin ja julkaisemme mm. CircVol nettisivustolla (https://circvol.fi/) avoimeen dataan perustuvan biomassakartoituksen koko aineiston. Vuoden aikana kirkastetaan biovirtoja hyödyntäviä kiertotalouden kärkiä, joissa yrityksillä on Helsingin seudulla kasvupotentiaalia ja joita kaupunki voi omalla toiminnallaan tukea. Kiinnostavia ovat mm. jätteitä hyödyntävät biojalostamot, joissa saadaan biovirroista hyödynnettyä energian lisäksi monipuolisesti korkean lisäarvon omaavia materiaalikomponentteja”, summaa CircVol -hankkeen Helsingin osatoteutuksen projektipäällikkö Heli Lehtinen Helsingin kaupungilta.