Pääkaupungin suurivolyymiset biovirrat kestävään kiertoon
Käymme kiinteistöpäällikkö Lehtomäen kanssa läpi ITIS-kauppakeskuksen jätejakeiden kiertoa uuden jäähdytetyn ja otsonoivan biojätepuristimen ääressä. Pohjalla pyörii ensimmäinen erä biojätettä, elokuvateatterin ylijäämäpoppareita. 
Kauppakeskus tuottaa vuosittain noin 400 tonnia pakattua ja puristimiin tiivistettyä biojätettä jatkokäsittelyyn. Kustannukset maksetaan vuokralaisten hoitovastikkeissa ja niitä pyritään pitämään kurissa tehokkaalla logistiikalla. Jäähdytetyissä puristimissa biojätettä voidaan kerätä suurempiin kuljetuseriin. Jätejakeista ainoastaan pahvi tuottaa enemmän kuin sen kustannukset ovat. Ehkä jonain päivänä kauppakeskuksen biojätekin on rahanarvoista, kun tarve biopohjaisille kierrätysraaka-aineille kasvaa odotusten mukaisiin mittoihinsa.
Materiaalivirtojen ohjaaminen kestävään kiertoon on välttämätön toimenpide matkalla kohti kaupunkien hiilineutraaliuden tavoitteita. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017 – 2021 on asetettu tavoitteeksi, että päästövähennyksiä ja kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa. Hiilineutraali Helsinki 2035 – toimenpideohjelman 147 toimenpiteestä 14 kpl koskee kiertotaloutta. Yhtenä toimenpiteenä on kiertotalouden ja jakamistalouden tiekartan laatiminen kaupungin omalle toiminnalle. Tiekarttatyö aloitettiin syksyllä 2018 nykytilanteen kartoituksilla, joista nousi neljä teemaa jatkojalostukseen; ruokahävikki ja biovirrat, rakentaminen, jakamistalous sekä hankinnnat.
Kaupungin oman toiminnan biovirtoja koskevassa kartoituksessa ilmeni mm. seurannan ja tietojen puutteita, mutta myöskin monia rajoitteita biojätteiden nykyistä kestävämmälle hyödyntämiselle ns. kaskadiperiaatteen mukaisesti. Tällä tarkoitetaan resurssien tehokasta hyödyntämistä edistämällä biomateriaalien kertautuvaa käyttöä ja mahdollisimman korkeaa arvonlisää sekä materiaalihyödyntämistä ennen energiakäyttöä. Todettiin, että yhteistyö yksityisen sektorin kanssa lisäisi hyödyntämisen mahdollisuuksia. Voitaisiin mm. kerätä yhteen suurempia volyymejä biotalouden raaka-aineeksi. Lisäksi kaupunki on kiinnostunut uusien teknologioiden, mm. pyrolyysin, hyödyntämisestä viherjätteiden ja lietteen jalostamisessa.
CircVol –hankkeessa toteutetaan parhaillaan laajempaa kartoitusta Helsingin seudun biologisista virroista halkaisijaltaan noin 60 km alueella, keskittyen itäisimpään Helsinkiin ja naapurikuntiin. Tarkoitus on tuottaa tietoa potentiaalista, joka piilee näissä resurssivirroissa alueen kiertotalouden raaka-aineina. Tarkastelussa ovat mukana peltobiomassat ja -sivuvirrat, lanta, metsätalouden sivuvirrat, puutuote- ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, rakennuspuujäte sekä erilaiset biojätteet, rasvat ja öljyt palvelusektorilta. Tarkastelualueella näyttää syntyvän eniten puuperäisiä jätteitä (160 000 t/a). Selvitämme myös biovirtojen hyödyntämisen nykytilaa mm. jätteenkäsittelyn myönnettyjen ympäristölupien ja erilaisten tilastojen avulla.
Samanaikaisesti alueellisen kartoituksen kanssa Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuuksia parantaa tiettyjen omien, yleisten alueiden hoidosta syntyvien biovirtojensa hallintaa. Kaupungilla on ollut haasteena käsitellä kustannustehokkaasti ja ympäristöä huomioiden mm. roskaista haravointijätettä sekä maamassoja, joissa on runsaasti haitallisten vieraslajien jäänteitä ja siemeniä. Viherjätteiden paremmalla käsittelyllä on todettu olevan myös päästövähennyspotentiaalia.
Alustavien tulosten perusteella joillekin biovirroille on jo kilpailevaa kysyntää, mutta hankalimmista eristä syntyy edelleen korkeitakin käsittelykustannuksia. ITIS-kauppakeskuksen jätehuolloin korkein kokonaiskustannus muodostuu puristimiin kerättävästä biojätteestä. Resurssitehokkainta olisi välttää biojätteen syntyä vuokralaisten tiloissa eli keskuksen kymmenissä ravintoloissa ja myymälöissä. Tässä on lyhyesti kuvattu sisäinen ristiriita kierrätettyjen biomateriaalien hyödyntämisessä. Jätesyötettä pitää olla riittävästi, jotta kannattaa investoida biotuotteen valmistukseen, mutta samanaikaisesti on tarpeen ehkäistä jätteen syntyä raaka-ainekierron alkupäässä. Tarvitaankin raaka-aineen suhteen joustavia, mutta myös uusia teknologisia ratkaisuja hyötykäytölle.
Kirjoittaja on Heli Lehtinen, Projektipäällikkö, Helsingin Kaupunki, Kaupunginkanslia, Elinkeino-osasto, Yrityspalvelut