Jätemateriaalit turvallisesti kiertoon maarakentamisessa

”Tarvitaan rohkeutta kokeilla ja kehittää jätemateriaaleja nykyistä kilpailukykyisempään suuntaan.”

Suomessa kaivetaan tai louhitaan vuosittain maa-ainesten ottoalueilta noin 70 miljoonaa tonnia harju- ja kalliokiviainesta. Tämä vastaa tilavuudeltaan lähes 300 eduskuntataloa. Merkittäviä käyttökohteita neitseelliselle kiviainekselle ovat väylät, kentät, vallit ja rakennusten pohjarakenteet.

Esimerkiksi rakenteiden ja rakennusten purkamisessa syntyy samaan aikaan maarakentamiseen soveltuvia jätemateriaaleja, joiden määränpäänä on useimmiten kaatopaikka. Näiden materiaalien nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä voitaisiin vähentää tarvetta neitseellisen kivi- ja maa-aineksen louhimiseen, ja siten suojella arvokkaita luonnonympäristöjä kuten soraharjuja. Samalla vältyttäisiin täyttämästä kaatopaikkoja sinne kuulumattomalla materiaalilla.

Ympäristöriskit selvitettävä

Maarakentamisessa voitaisiin hyödyntää rakentamisen ylijäämämaiden lisäksi jätteitä kuten tuhkaa, betonimursketta, käsiteltyä jätteenpolton kuonaa tai rengasrouhetta. Materiaalien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin aina niiden teknisen käyttökelpoisuuden lisäksi ympäristöturvallisuuden varmistamista. Jätemateriaalit sisältävät monesti vaihtelevia, joskin usein vähäisiä määriä erilaisia haitallisia aineita. Materiaaleista mahdollisesti vapautuvat aineet voivat huonontaa käyttökohteessaan ympäristön tilaa ja aiheuttaa haittaa niin rakenteille, luonnolle kuin ihmisille.

Jätemateriaalien hyödyntäminen edellyttääkin aina ennakkoon niiden laadun selvittämistä.  Vain siten voidaan tunnistaa mahdolliset riskit ja niiden perusteella arvioida materiaalien käyttökelpoisuus sekä hyödyntämiseen soveltuvat käyttökohteet ja -tavat.

 Jätemateriaalien käyttöä maarakentamisessa helpotetaan

Vuoden 2018 alussa tuli voimaan uudistunut valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA-asetus). Parhaillaan ympäristöministeriön johdolla valmistellaan toista asetusta liittyen maa-ainesjätteiden hyödyntämiseen maarakentamisessa (MASA-asetus). Näiden asetusten yhteisenä tavoitteena on lisätä kierrätyskelpoisten jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa keventämällä viranomaismenettelyjä.

MARA- ja MASA-asetuksissa on määritetty kriteereitä, joiden täyttyessä asetuksissa listattuja materiaaleja voidaan hyödyntää ilman erillistä ympäristölupaa. Asetuksissa materiaalien sisältämille tai niistä liukeneville haitta-aineille on annettu raja-arvot sekä kuvattu rakenteet ja käyttökohteet, joissa voidaan soveltaa pelkkää rekisteröintimenettelyä.  Erityisesti korostetaan laadunhallintaan liittyviä selvityksiä ja velvoitteita. Vain luotettavien menetelmien ja kattavien laadunhallintajärjestelmien avulla voidaan varmistaa kierrätysmateriaalien turvallinen käyttö koko rakenteen elinkaaren ajan.

Tuotteen perinpohjainen tutkiminen ja tunteminen ovat edellytys myös sille, että materiaalin markkina-arvo ja arvostus nousevat. Ilman markkinoiden luottamusta ei näiden kierrätysmateriaalien hyödyntäminen edisty. Tarvitaan myös rohkeutta kokeilla ja kehittää jätemateriaaleja nykyistä kilpailukykyisempään suuntaan.

Vastuu materiaalin laadun selvittämisestä ja varmistamisesta on niiden tuottajilla, käsittelijöillä ja hyödyntäjillä. Materiaalien uudenlaiset käyttöratkaisut edellyttävätkin alan toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

Kirjoittaja Outi Pyy on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja työskentelee Syken haitallisten aineiden ryhmässä pilaantuneiden alueiden ja maa-ainesten asiantuntijana.