KAUPUNKI KESTÄVÄLLÄ MAALLA

Hyödyntämällä paremmin maamassoja, kuten savimaita, kiviaineksia ja teollisuuden sivutuotteita säästämme maapallon ehtyviä luonnonvaroja myös tuleville sukupolville.

11

partneria

4

kaupunkia

2,8

M€ budjetti

  • KESTÄVÄÄ MAARAKENTAMISTA

    Hankkeella haetaan uusia ratkaisuja teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen infra- ja maarakentamisessa.

  • KIERTOTALOUDEN MUKAISTA LIIKETOIMINTAA

    Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine. Hanke vauhdittaa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ja tukee käännettä lineaarisesta arvoketjuajattelusta kiertävään malliin.

  • MUKAAN KAUPUNKIEN INFRA-HANKKEISIIN

    Uusioaineiden käyttö maarakentamisessa on tehokas tapa vähentää ympäristön kuormitusta. Hankkeessa viedään eteenpäin kestävän maarakentamisen teemaa kaupungeissa ja avataan yrityksille mahdollisuus päästä mukaan infrarakentamisen projekteihin.

UUTTA LIIKETOIMINTAA KIERTOTALOUDESTA

BLOGI

Röntgentomografialla tärkeää perustietoa stabiloiduista maamassoista

Stabiloituja maamassoja testataan laajasti. Röntgentomografialla…

Maamassojen tehokasta logistiikkaa ja kustannussäästöjä digitaalisuuden avulla

Rakentamisen aikaiset suuret maamassat ovat kunnille haaste,…
Photo by Scott Webb on Unsplash

Tuhkalle tehokasta hyötykäyttöä

Kirjoittajat dosentti Oskar Karlström ja Jan-Erik Eriksson Åbo…

Julkaisut ja muut dokumentit

Kilpailutus: Naantalin Matalahden ruoppausmassan stabilointityö uusiomateriaaleilla

Turun Sanomien artikkeli ruoppausmassojen hyödyntämisestä

Kiertotalous kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa

Maarakentamisen kiertotalouden edistämisen keinot

CIRCVOL-HANKETTA TEHDÄÄN YHDESSÄ YRITYSTEN, KORKEAKOULUJEN, TUTKIMUSORGANISAATIOIDEN JA JULKISEN SEKTORIN KANSSA.

KEHITTÄMISKOHTEET

LAUTTARANTA - savimaiden ja ruoppausmassojen stabilointi uudeksi maa-alueeksi

Turun Lauttarannasta tehdään asuinrakentamiseen sopiva alue. Alue on esirakentamisen osalta ympäristölupavaiheessa. Esirakentaminen sisältää meren puoleisen penkereen rakentamisen, proomuväylän ruoppaamisen, vesialueen täyttämisen sekä ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden hyötykäytön. Stabiloinnin sideaineena tullaan käyttämään sekä kaupallisia että niin kutsuttuja uusiosideaineita, joita ovat muun muassa voimalaitostuhkat ja jätekipsi.

Hankkeessa tuotetaan tietoa ruoppausmassojen stabiloinnista.

Mukaan haetaan yrityksiä, joilla on ruoppausmassojen stabilointiin liittyvää osaamista ja/tai stabilointiin sopivia sivuvirtoja kuten tuhkaa tai kipsiä.

Toimijaverkoston kokoaminen ja tiedon kerääminen on aloitettu elokuussa 2018, laboratoriotestit tammikuussa 2019 ja kenttäkoe on tarkoitus aloittaa kesällä 2019.

Ota yhteyttä: Reeta Huhtinen, reeta.huhtinen@turkubusinessregion.com

HIEDANRANTA - nollakuituhaaste

Tampereella CircVol-hanke kohdistuu Hiedanrannan tulevaan kaupunginosaan, jossa pyritään löytämään ratkaisuja alueen nollakuidun käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Tavoitteena on löytää hyödyntämisvaihtoehtoja Näsijärven pohjassa olevan nollakuidun (n. 1,5milj. m3) käsittelyyn tavalla, joka on liiketoiminnallisesti houkuttelevaa sekä Hiedanrannan kehittämisperiaatteiden ja ympäristöarvojen mukaista. Hankkeeseen osallistuvat Tampereen yliopistolta tuotantotalouden, ympäristötekniikan ja kaupunkisuunnittelun yksiköt. Yhdessä yksiköt tuovat hankkeeseen liiketoiminnallistamis-, prosessi- ja päätöksenteko-osaamista tavoitteenaan tukea Tampereen kaupunkia nollakuituhaasteen ratkaisussa.

Ota yhteyttä: Jarmo Uusikartano, jarmo.uusikartano@tuni.fi

KASVATUSKOKEILUT - nonfood-kasvit ja kierrätysmateriaalit maisemoinnissa

Oulussa Välimaan kiertotalousalueella sijaitsevalla entisellä kaatopaikka-alueella toteutetaan nonfood-kasvien kasvatuskokeilu erilaisia kierrätysmateriaaleja kasvualustassa hyödyntäen. Kokeilussa selvitetään metsäteollisuuden sivuvirran, infrarakentamisen yhteydessä syntyvän maamassan, rakeistetun tuhkan ja biokaasulaitoksen mädätteen käyttöä seoksena kasvatusalustassa.

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä, joilla on maanparannuskäyttöön soveltuvia sivuvirtoja, palveluja tai tuotteita maisemointiin, nonfood-kasveihin, biomassan tuotantoon tai käyttöön.

Kasvatuskokeilut aloitetaan touko-kesäkuussa 2019, ja niitä seurataan hankkeen toiminnan ajan.

Ota yhteyttä: Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

HYPERSPEKTRIKUVANTAMINEN - maamassojen ja haitta-aineiden tunnistaminen

Suomessa pilaantuneita maamassoja kaivetaan esille alueilta, jotka ovat aiemmin toimineet mm. polttonesteiden jakelu- tai varastointiasemina, moottoriajoneuvojen huolto- tai korjauspaikkoina tai teollisuuden käytössä. Tyypillisesti näissä maamassoissa on haitta-aineina raskasmetalleja, öljyjä, PAH- tai BTEX-yhdisteitä.

Pilotissa selvitetään hyperspektrikuvaustekniikan käyttömahdollisuuksia erityisesti haitta-aineiden tunnistamiseksi. Hyperspektreihin perustuvia mittalaiteita testataan tunnistamisessa laboratorio- ja maasto-olosuhteissa sekä droneen kiinnitettynä. Menetelmää testataan yhdessä muiden analyysimenetelmien kanssa, jotta saadaan lisää tietoa tunnistamisen luotettavuudesta.

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä, joilla on hyperspektrikuvaukseen perustuvia tuotteita tai palveluja, ja haluavat kehittää toimintaansa suurivolyymisten maamassojen laadun seurantaan.

Ota yhteyttä: Mikko Posio mikko.posio@oamk.fi tai Virpi Käyhkö virpi.kayhko@oamk.fi

VESIENSUOJELURAKENTEET - teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen rakentamisessa

Pilotissa suunnitellaan ja rakennetaan mm. hulevesien ravinnepitoisuutta leikkaava vesiensuojelurakenne Välimaalle. Rakenteen toimivuutta ja ravinteiden poistokykyä seurataan vesinäytteiden avulla. Välimaan valumavesien laatua seurataan jatkuvatoimisilla mittalaitteilla sekä vesianalyysein. Analyysivalikoiman suunnittelussa hyödynnetään muilta kiertotalousalueilta koottuja tietoja.

Pilottiin toivotaan mukaan yrityksiä ja toimijoita, joilla on osaamista innovatiivisen, kierrätysmateriaaleja hyödyntävän vesiensuojelurakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen alan tutkimustietoa hyödyntäen.

Vesiensuojelurakenne suunnitellaan ja rakennetaan vuoden 2019 aikana ja sen toimivuutta seurataan.

Ota yhteyttä: Venla Honkala, venla.honkala@ouka.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

DIGITAALISET RATKAISUT - avoimet rajapinnat materiaalien koordinoinnissa

Yhtenä maamassojen onnistuneen hallinnan mahdollistajana on uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen kehittäminen, joiden avulla muun muassa maamassojen kysyntä ja tarjonta sekä tehokas uusiokäyttö kohtaisivat tehokkaammin. Samalla myös  kustannustehottoman välivarastoinnin ja pitkien kuljetusten aiheuttamia taloudellisia menetyksiä vähennetään. Joitain työkaluja on Suomessa jo kehitetty, kuten Maapörssi ja Sitran hankkeessaan demoasteelle kehittämä Massainfo, mutta edelleen kaivataan erityisesti helppokäyttöisiä ja useat rajapinnat yhdistäviä ratkaisuja sekä erityisesti syvempää yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden välillä. Hankkeen tarkoitus on löytää uusia tietokantoja, joille voidaan kehittää avoin rajapinta, jota yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi jälkimarkkinoiden alustapalveluiden kehityksessä.

LIIKENTEEN POLTTOAINEET - biometaanin liikenne- ja energiakäytön edistäminen

Oulun ammattikorkeakoulussa rakennetaan testausympäristö, jossa biometaanin käytön vaikutuksia moottoritekniikkaan ja -ohjaukseen sekä päästöihin on mahdollista selvittää.  Kokeellisen testauksen avulla kerätään tietotaitoa ja osaamista monipolttoainekäyttöjen suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä. Biometaanilla toimivien ajoneuvojen ja voimalaitosten hankintaan ja käyttöön liittyvistä tekniikoista, taloudellisuudesta sekä vaikutuksista päästöihin laaditaan pilotissa selvitys ja käsikirja.

Pilottiin toivotaan mukaan mm yrityksiä, joilla on tuotteita tai palveluita biometaanin käyttöön liikenteessä tai energiantuotannossa, tai tuottavat puhdistettua biometaania.

Selvitys biometaanin käytön edistämiseksi valmistuu vuonna 2019 ja käsikirja vuonna 2020. Testausympäristön koeajot biometaanilla ovat käynnistyneet helmikuussa 2019.

Ota yhteyttä: Ritva Imppola, ritva.imppola@oamk.fi tai Virpi Käyhkö, virpi.kayhko@oamk.fi

NORRBERGET - teollisen mittakaavan liiketoimintaa biologisista sivuvirroista

Helsinki kaavoittaa itäiseen Helsinkiin Norrbergetiin teollisuusaluetta. Tavoitteena luoda teollisen mittakaavan biointegraatti, jonka rinnalla toimii tulevaisuudessa mm. hybridivoimalaitos ja maanalainen jätevedenpuhdistamo. Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa ja vahvistaa biologisiin virtoihin tukeutuvaa yritysekosysteemiä ja koota yritysklusteri, jonka kanssa yhdessä kirkastetaan biointegraatin konsepti.

Ota yhteyttä: Heli Lehtinen, heli.k.lehtinen@hel.fi

YHTEYSTIEDOT

Reeta Huhtinen

Reeta Huhtinen

Turku Science Park Oy
Juha Nummila

Juha Nummila

Forum Virium
Heli Lehtinen

Heli Lehtinen

Helsingin kaupunki
Venla Honkala

Venla Honkala

Oulun kaupunki
Leena Aarikka-Stenroos

Leena Aarikka-Stenroos

Tampereen yliopisto
Anne Nordström

Anne Nordström

Turun ammattikorkeakoulu
Virpi Käyhkö

Virpi Käyhkö

Oulun ammattikorkeakoulu
Oskar Karlström

Oskar Karlström

Åbo Akademi
Jaana Jarva

Jaana Jarva

Geologian tutkimuskeskus
Outi Pyy

Outi Pyy

SYKE
Arttu Koskinen

Arttu Koskinen

Varsinais-Suomen liitto

HANKEPARTNERIT